lauantai 12. huhtikuuta 2014

Agikarsinnat

Tänään oli TamSKin tallilla agilitykarsinnat. Meidän ryhmän vuoro oli 16.15, joten minulla oli koko päivä aikaa jännittää. Voin kertoa, että myös jännitin. Treenimestoille päästyä jännitys onneksi laskeutui siedettäväksi. Ennen karsintoja pyörimme metsässä noin 30-40min. Aivan ihanaa maastoa, molemmilla oli hauskaa ja Ilo oli mukavasti kuulolla. Ilo sai temppuilla kiiveten kiville ja kierrellen puita. Se kiersi useampia puita kerralla ja minua nauratti kauheasti, ihan höpö pentu.

Ryhmässä oli meidän lisäksi viisi koirakkoa. Porukassa oli myös viisikuinen aussie ja omistajan kanssa rupattelimme hetken. Kurkin sivusilmällä aussiekoirakon menoa ja hyvältä näytti. Niin nätti kontakti, pienestä pitäen. Meidän vieressä oli haukkuva koira, jota Ilo aluksi katsoi muutaman kerran kummissaan. Muuten ei ottanut mistään häiriötä.
 

Ensiksi luoksepäästävyys - katsottiin, miten koira ottaa luokseen tulevan ihmisen vastaan. No ei varmaan tule yllätyksenä, että Ilo heilutti häntäänsä niin kovasti, että heilui koko koira ja antoi toki pusunkin. Yllätyin siitä, kuinka hyvin kaikki neljä tassua pysyi maassa. Ehkä harjoitus vihdoin alkaa tuottaa tulosta, jee! Seuraavaksi paikallaoloa, joko istuen tai maaten. Kaikki samaan aikaan, koirasta remmin mitan päähän ja jokaiselle kerrottiin, koska "on nähty tarpeeksi". Minä käskin Ilon makaamaan ja hienosti pysyi vapautukseen asti. Kauaa ei tarvinnut olla kun sai vapauttaa.

Näiden jälkeen jokainen vuorollaan meni viereiselle kentälle. Koiran kanssa leikittiin, otettiin luoksetulo, pyydettiin pöydälle, juoksutettiin putkesta ja rimattoman esteen yli. Omalla vuorolla leikkiminen ei Iloa kiinnostanut, vaikka odotellessa leikki kahdella lelulla ja remmillään normaalisti. Leikin sijaan Ilo katseli pariin kertaan aidan vierellä katselevia ihmisiä häntä heiluen.
Seuraavaksi luoksetulo. Käskin Ilon istumaan, kävelin sopivan matkan päähän ja kutsuin sen luokseni. Hienosti, vauhdikkaasti ja iloisesti tuli. Joskin meni vähän ohi ja kääntyi takaisin. Kiipeä-käskyllä Ilo kiipesi pöydälle, mutta hyppäsi samaa tietä katsomaan jotain estettä. Käskystä tuli takaisin ja kiipesi uudestaan. Putkesta meni kerran omatoimisesti ja kerran putkeen-käskyllä. Putkihan on Ilon suuri rakkaus, joten varmasti sujui. Esteen ylikin meni humpsis vain.

Ilo oli iloinen ja utelias oma itsensä. Leikkiosuus jäi säälittäväksi, mutta se ei maata kaada ja olin todella tyytyväinen Ilon käytökseen. Piti hienosti kontaktia. "Uusi" ympäristö kiinnosti selvästi, mutta silti se reagoi hienosti käskyihin. Jäi hyvä fiilis ja tuli kivaa kommenttia.

MIKÄ PARASTA! ME SAIMME PAIKAN! JEEEEEE!!!! Toukokuussa alkaa agility. MAHTAVAA!

9 kommenttia:

  1. Jee! Onnea! Super-Ilostuttaja! ♥

    VastaaPoista
  2. Kiva lukea selostus teidän suorituksesta:) Hyvinhän tuo meni!

    VastaaPoista
  3. Meni! Kovin Ilomaisesti. :-) Turhaa jännitin.

    VastaaPoista
  4. Oi onnea paljon! Me varmaan haetaan Pörrin kanssa sitten seuraaviin karsintoihin, kun on ikää vähän enemmän. Oliko muuten tuo 5 kk ikäinen aussie kentien Bertta?

    VastaaPoista
  5. Kiitos! Mielestäni oli juurikin Bertta. :-)

    VastaaPoista
  6. Juttelin Bertan omistajan kanssa pari viikkoa sitten ja hän kertoi, että ovat menossa noihin agikarsintoihin, joten sillä osasin kysyä. :) Bertta ja Pörri ovat syntyneet samana päivänä ja tunteneet toisensa ihan pikkupennuista asti ja kovasti tykkäävät painiskella keskenään. Tässä vielä kuvaakin: http://kaaponkujalla.blogspot.fi/2014/01/pentupainia-ja-pyorailya.html.

    VastaaPoista
  7. Onnittelut paikasta! Nämä sun tekstit on tois kivaa luettavaa; sulla on tommonen kivan rento tyyli. (:

    VastaaPoista
  8. Marja ompa hauskaa! Bertta vaikutti ihanalta. :-) Eve kiitos tuhannesti!

    VastaaPoista