keskiviikko 27. elokuuta 2014

Lauran agility 9

Tänään viimeinen kerta alkeisagilityä Lauran opissa. Viime kerrasta vierähtikin lähes pari kuukautta ja tänäänkään ei pitänyt paikalle päästä, mutta onneksi lopulta pääsin. Lenkitykset tänään Millin & Priyan kanssa. Vettä satoi alusta loppuun, välillä enemmän, välillä vähemmän. Meitä ei ole kuitenkaan sokerista tehty ja ei annettu sateen haitata. Tosin kieltämättä oli ihana käydä heti kotona lämpimässä suihkussa ja vaihtaa kuivat vaatteet. Ilokin pääsi pesulle vihdoin - kuinkahan monta viikkoa tai jopa kuukautta olen uhannut peseväni sen.
Rata oli oikein kiva, tykkäsin kovasti. Kaksitoista estettä, ei liian helppoa, eikä liian vaikeaa. Jätin Ilon joko 1 tai 2 esteen taakse, kävelin lähelle 3, vapautin Ilon, heitin muurin yli putkeen, 5 esteelle, "tuuppasin" selvemmin 6 & 7, 7 valssi ja 8 takaakierto, putkeen, muurilla valssi ja kaksi viimeistä estettä.

Lähdössä Ilo nousi muutamia kertoja seisomaan, ilmeisesti vesilätäkkö pehvan alla häiritsi. Minulla oli rintamasuunta ja katse hukassa, joten Ilo huristeli tyytyväisenä muurin ohi. Toimi kun muistin nämä aika oleelliset asiat. Kutosella ja seiskalla en ohjannut tarpeeksi selvästi, eikä Ilo hypännyt niitä - piti ohjata uudestaan. Toimi kun ohjasin kädellä hyppyjen ajan ja sanoin käskyt selkeästi. Seuraavaksi ilmaisin epäselvästi Ilolle, että seuraavalle esteelle tulee lähteä takaakiertoon ja unohdin  jälleen pitää katseen koirassa. Ilo tulikin takaani ja meinasi tulla törmäys, mutta toimi kun sanoin "tähän" ja näytin kunnolla käsiavun. Muurilla vähän säätöä, mutta valssi toimi ja sitten unohdin miten piti edetä. Saatiin myös tosi kivoja ja onnistuneita pätkiä.

Sain Lauralta tosi kivaa palautetta ja tuli hurjan hyvä mieli. Laura kehoitti katsomaan vanhoja videoita, jotta huomaan miten huimasti on kehitytty. Menee tosi kivasti kun olen varma siitä, mitä olen tekemässä. Teemme kuulemma kivaa pitkääkin pätkää, kunnes eksyn kartalta ja homma "lässähtää". Jos minä alan epävarmana pähkäillä mitä piti tehdä, missä ja milloin, Ilo nokkelana koirana ratkoo tilanteet itse ja Ilo on jo tottunut tähän. Näiden lisäksi Laura sanoi, että Ilo on ollut alusta asti kultakimpale ja minua tässä on koulutettu - näinhän se juuri on! Olen oppinut monia asioita tämän kurssin aikana, vielä kun muistaisin ne kaikki käytännössä.
Säätöä mahtui näihinkin treeneihin. Välillä unohdin mihin piti mennä, olin epävarma, tein tyhmiä turhia askelkuvioita, unohdin merkata esteen tarpeeksi selvästi, unohdin rintamasuunnan ja unohdin pitää katseen koirassa. Kaikenlaista, mutta silti saatiin tosi kivojakin pätkiä ja koen, että nämä oli meidän parhaat tai ainakin yhdet parhaista ohjatut treenit. Videolta näkyy onnistumisia ja epäonnistumisia. Kiitos Millille kuvauksesta!

- Itsevarmuutta! Luota itseesi ja koiraasi.
- Jos putoat kärryiltä, ota koira viereesi ja palkkaa. Koira ei päätä itse, mitä seuraavaksi tapahtuu!
- Muista rintamasuunta!
- Muista pitää katse koirassa!
- Muista pitää ohjaava käsi mukana tarpeeksi kauan!
- Muista kertoa myös sanallisesti koiralle tulevat esteet ajoissa!

Meillä on aivan mahtava aksaryhmä, hauska, kannustava, ihana, auttava ja kaikki - niin ihmiset kuin koiratkin - tulee hyvin juttuun keskenään. Kouluttaja on mahtava ja tuskin olisi kauheasti parempaa ensimmäistä aksaopea voinut saada. Alusta asti on tehty haastavampia ratoja, mikä on ollut mielestäni vain hyvä juttu. Tänään oli viimeisen kerran kunniaksi vähän helpompi rata, jossa kuitenkin oli sopivasti haastetta. Hyvät ja opettavaiset treenit. Hyviä vinkkejä, joilla on hyvä lähteä jatkoon uuden kouluttajan opeissa. Jatkoa on luvassa - ryhmä pysyy samana, mutta paikka ja kouluttaja vaihtuu. Pakko myöntää, että mieli on haikea. ILOiset aksaajat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti