lauantai 27. lokakuuta 2018

Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue

Teiskon Tahto Tassut järjesti toistamiseen retken Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueelle Poriin. Viime kerralla jouduin perumaan osallistumisen, mutta tällä kertaa oli pakko päästä mukaan. Huikean hieno noin 10h päivä! Matka 140km ja 1h 35min suuntaansa. Mukaan otin Hupin ja matkaseuraksi lähti Sanna Ketku-aussien kanssa.

Paikalla oli kymmenisen koirakkoa ja porukka jakautui kahteen ryhmään. Suurin osa koirista saksanpaimenkoiria, pari aussieta, boxeri ja dobermanni. Eri ikäisiä, eri tasoisia ja erilaisia koiria. Oli todella mielenkiintoista päästä seuraamaan toisten treenejä. Koirat treenasi vuorotellen ja odotti vuoroaan autossa. Koirien ohjaajat sen sijaan kulkivat toistensa mukana ja toki auttoivat toisiaan treeneissä maalimiehen roolissa.



Hupin treenivuoro oli toisena. En yhtään tiennyt etukäteen, mitä Hupilta odottaa. Hupi oli ensimmäistä kertaa tutustumassa tällaisiin outoihin paikkoihin, alustoihin ja hajuihin. Hupi yllätti positiivisesti ja oli todella reipas. Olen super tyytyväinen Hupiin! Hupi sai kehuja muiltakin ja muut ihmettelivätkin puheitani epävarmasta Hupista. 

Ensimmäisenä Hupi pääsi tutustumaan erilaisiin tiloihin. Hupi sai kulkea vapaana omaan tahtiin, eikä sitä epäilyttänyt oikeasti mikään. Hupi tutki uusia paikkoja reippaasti ja kulki rennosti edelläni. Hupi päätti, että ensimmäisenä tutustumme ritilärappusiin. Rappuset veivät meidät korkealle ylös ja ritilöiden välistä oli näkyvyys alas. Seuraavaksi tutustuimme pimeään huoneeseen, jossa minun piti laittaa puhelimesta taskulamppu päälle nähdäkseni jotain. Pimeästä siirryimme valoisaan konttiin, jossa oli toinen toistaan kummallisempia tavaroita - Hupista siellä ei ollut hirveästi nähtävää. Toiseen pimeään konttiin, joka tuoksui voimakkasti savulta. Ei pienintäkään epäröintiä. Jättimäisessä putkessa oli liukasta, mutta Hupi kulki tosi varmasti edestakaisin. Ulkona halusin käyttää hyödyksi myös ison kivikasan ja kivilohkareet, joiden päällä Hupi keikkui vauhdikkaasti.


Tutustumisen jälkeen Hupi pääsi hakuhommiin ensimmäistä kertaa ikinä. Ensimmäisellä kierroksella teimme ulkona kaksi näkölähtöä lelupalkalla. Ensimmäisen maalimiehen kanssa Hupi lähti leikkimään vähän kysyvästi, mutta toisen kanssa huomattavasti paremmin "tiedän tämän jutun". Hupi lähti molemmilla kerroilla matkaan vauhdikkaasti hetkeäkään epäröimättä. Toisella kierroksella teimme sisällä kaksi kunnon piiloa ruokapalkalla. Odotimme ulkona kun maalimiehet piiloutuivat taas kerran uuteen rakennukseen. Ensimmäinen piilo hämärässä huoneessa, jossa oli muutama sohva ja maalimies oli sohvan takana piilossa. Hupi tiesi heti, mitä on tekemässä ja hajun saamisen jälkeen löysi maalimiehen nopeasti. Toinen piilo ihan pimeässä labyrinttihuoneessa, jossa tarvitsin itse taas taskulamppua. Maalimies oli yhden seinämän takana piilossa ja Hupi etsi lähes neljä minuuttia. Kävi kerran aivan lähellä, mutta  ei tajunnut. Hajut elivät niin omaa elämäänsä tuollaisessa paikassa ja oli selvästi haastavaa. Hupi kävi huoneen ovella, jonka aikana maalimies antoi pienen ääniavun. Hupi kyseli välillä minulta neuvoa, mutta ei lopettanut etsimistä ennen kuin löysi  etsimänsä. ♥ Huu  ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti