Ensimmäinen tuho

Ilo oli tänään yksin noin kuusi tuntia. Pakosta, koska meillä molemmilla oli työpäivä. Ilo jäi rauhassa tyhjentämään jäädytettyä kongia. Tabletti kuvasi yksinoloa tunnin - 13min kohdalla pari piippailua, 15min enemmän piippailua, epämääräistä ääntelyä, 25min kaikkia ääniä, 30min hiljaista piippailua ja lopusta noin 10min täydellistä hiljaisuutta.

Ilo oli tyhjentänyt kongin puolilleen, mutta ilmeisesti ei ollut jaksanut keskittyä loppuun asti. Ulos ei kuulunut mitään meteliä tullessani ja oli aivan hiljaista, mutta Ilo oli vähän hengästynyt. Keittiön lattialla oli vastassa vähän maisteltu kameralaukku, onneksi vain käsikahva oli saanut hammasta. Olin ilmeisesti jättänyt vähän huolimattomasti häkin päälle. Lattialla oli yhdet pissat.


Juttelin naapurin kanssa ja kuulemma oli ollut hiljaisempaa kuin viimeksi. Kuulemma naapureiden tehdessä jotain äänekkäämpää oli alkanut metelöinti, omituista. Nyt on pari viikkoa töitä koiran kannalta mukavasti, joten ehdin paneutumaan kunnolla yksinolon treenaamiseen. Ei tarvitse treenata törkypitkissä pätkissä, huh.

Heti kotiuduttuani kävimme vähän pihalla, tietysti. Kotona treenasimme kosketuskeppiä, perusasentoa, seuraamista, istumista, katsekontaktia ja seisomista. Treenituokion jälkeen oli aika ottaa pienet tirsat ennen seuraavaa ohjelmaa.

Pikkuihminen tyhjensi Ilon lelukopan lattialle ja Ilo keksi hyvin pian kopalle uuden käyttötarkoituksen. Aww.
Tänään uusi tuttavani Pirki matkusti kameransa kanssa meitä moikkaamaan. Lenkkeiltiin lähiympäristössä, juteltiin ja Pirki kuvasi Iloa, paljon. Ilo toimi tänään aika mainiosti mallina ja en malta odottaa, että saan kuvat itselleni.
















Ilo käyttäytyi oikein hienosti koko lenkin, mitä nyt ehkä muutaman kerran roikkui lahkeessani tai saappaassani. Perusmenoa. :-D Ilo haki erityisen hyvin kontaktia minuun. Se oli hyvin kuulolla ja tuli hienosti luokse kutsuessa. Harjoiteltiin muutaman kerran perusasentoa ja aika hienosti meni.

Ilo vaatimattomasti kantoi kokonaista puuta kepin sijaan. Käsittämätön mimmi. Ei kuulkaas ollut mikään kevyt puu ja pentu raahasi sen mukaan pöheiköstä kahteen kertaan.

Heti alkumatkasta ohitettiin vastakkain yksi koirakko. Ilo kulki hienosti, ehkä vähän saattoi remmi kiristyä. Pitkin lenkkiä meidän ohi kulki aikuisia ja lapsia, koirien kanssa, kävellen, juosten ja sauvakävellen. Ilo oli vapaana ja menimme sivummalle harjoittelemaan. Ilo havaitsi jokaisen "kohteen", mutta oli hienosti kuulolla ja minä tietysti namittelin kauheasti hienosta käytöksestä.

Lopuksi kävimme rannassa kahlaamassa. Ilo kastoi etutassunsa perässäni ja alkoi hepuloida. Päätin heittää muutaman nappulan veteen ja pentuhan kävi ne poimimassa. Oli sen verran vilposta, että ihan rantaviivassa oltiin. Ilo napsi jokaisen namin ja puhalteli hassuja kuplia veteen kuonollaan.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit