Pentukurssi 1

Ilo reenasi yksinoloa kauemmin kuin koskaan, kaksi tuntia. Meillä oli töissä palaveri, vein tytön hoitoon äidilleni ja päätin jättää Ilon kotiin. Lähtiessä jäi jyrsimään luuta. 12min videolla oli havaittavissa levottomuutta, piippailua ja vähän sellaista epämääräistä ölinää. Ovelle tullessa olin kuulevinani pientä ääntelyä, mutta en ole aivan varma. Vastassa oli rauhallinen, mutta äärettömän iloinen pentu.

Ilo sai totutella pitkän pätkän kaneihin. Meni taas paremmin kuin aikaisemmin, mutta välillä meno yltyi edelleen turhan villiksi. Minä kun en halua, että koira jahtaa kaneja, vaanii, lätkii niitä tassuilla, tunkee liikaa iholle tai niiden häkkiin. Päätin eristää Ilon kaneista este olkkarin ja keittiön välille kun alkoi olla liian villiä ja se oikeasti tuntui auttavan. Lopuksi Ilo nuoli Lumian naamaa, tulin iloiseksi.

Tänään klo 19.00 alkoi meidän pentukurssi jäähallin parkkipaikalla. Ilma oli kolea ja tuulinen, tihkui vettä. Iloa jännitti aluksi koirien kovat haukahdukset, mutta rentoutui kävelemään ja leikkimään kanssani nopeasti. Olimme paikalla hyvissä ajoin ennen kurssin alkua, joten päätin käyttää tilaisuuden hyödyksi ja mennä totuttelemaan pennun kanssa liikennevaloihin ja autojen paljouteen. Pentu ei ollut moksiskaan, vaikka hulinaa oikeasti riitti, melkoista. Sanottakoon tähän vielä selvennykseksi, että täällä meillä ei ole tietoa hulinasta, autojen paljoudesta, liikennevaloista nyt puhumattakaan.

Paikalla oli Ilon lisäksi kahdeksan koiraa, rotuja laidasta laitaan. Oli liikuttavaa kun kouluttaja muisti minut parin vuoden takaa tokokurssilta ja kyseli Kutin kuulumisia. Hän tervehti Iloa ja Ilo oli aivan täynnä rakkautta, miten yllättävää. Meidän toisella puolella reenasi 9vko toyvillis(?) ja 4kk seropi(?), Ilo tuli mukavasti juttuun molempien kanssa ja siitä huolimatta keskittyi täysillä minun kanssani työskentelyyn.

"Kauan tuo on sinulla ollut? Olet kyllä tosi hyvin saanut sitä jo koulutettua." - ryhmäläinen

Tänään reenattiin katsekontaktia ja istumista. Molempia ollaan reenattu kotona ennestään. Katsekontaktia tuo piti jatkuvasti, ihan super hienosti. Kouluttajakin käveli meidän ohi ja sanoi "no se katsoo tosi hyvin". Istumisen Ilo osaa käskystä, mutta tänään hommaan lisättiin mukaan liikettä - minun osaltani tietysti. Aluksi Ilo nosti etutassunsa ilmaan minun ottaessa askeleen sivummalle, mutta pian äkkäsi idean ja malttoi istua todella hienosti puolikkaan kierroksen verran. Minä treenasin näiden lisäksi myös perusasentoa ja luoksetuloa, ei valittamista.

Pidimme pari taukoa harjoitusten välissä ja pennut pääsivät tutustumaan toisiinsa. Iloa vähän jännitti aluksi outo tilanne, mutta rentoutui nopeasti ja haastoi toisia leikkimään. Taisi olla ihan mukavaa. Ilo oli aivan ihastuksissaan ihmisiltä saadusta huomiosta. Häiriötä oli muiden koirien ja ihmisten lisäksi kauempana kuuluvista liikenteen äänistä, ryhmästä lenkkeilijöitä ja tööttäilevästä autokuskista. Olen positiivisesti yllättynyt, kuinka hienosti Ilo keskittyi minuun ja tekemiseen, häiriöstä huolimatta.

No okei, kyllä tuli hammasta poskeen ja käteen. Välillä Ilopilleri innostui kehuista vähän liikaa. :-D Autossa pentu pärräsi takakontissa hetken itsekseen ja sitten nukkui kotipihaan asti. Kotona jaksoi taas hetken leikkiä tytön kanssa ennen kuin simahti. Nyt iltaruoka, iltapissa ja nukkumaan.

Kommentit

  1. Ihailtavaa, että jaksat alusta alkaen paneutua noin perusteellisesti Ilon ohjaukseen. Mitähän siitä vielä tulee...loistava Aussi!
    tv.grandgrandmother

    VastaaPoista
  2. Toivotaan ja siihen pyritään. <3 Kutin jälkeen muodostunut aika selvä linja, mihin haluaa pyrkiä. :-)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit