Hakumetsässä

Tänään oli taas aika lastata auto ja hurauttaa kohti Nurmijärveä. Matkalta nappasin kyytiin veljeni, joka halusi lähteä päiväksi meidän hullujen koiranaisten seuraan ja vielä vesisateeseen. Hullua? Matkat meni hyvin ja Ilo nukkui kaikessa hiljaisuudessa häkissään, kuten yleensä.

Perillä päästin Ilon asioilleen ja jätin autoon odottamaan. Autossa se sai muutenkin odotella muiden koirien tehdessä hommia. Meitä oli paikalla taas melkoinen joukkio, monta ihmistä ja monta koiraa. Ohjelmassa oli hakuilua, joten porukka jaettiin kahtia - toiset reenasi toisessa paikassa ja toiset toisessa.
Meidän porukassa oli Ilon lisäksi Ilon sisarukset Tintti ja Gatsby, sekä Ilon puolisisko Raiku ja Ruotsista Suomeen muuttanut Nauru. Ensiksi hakuili Tintti ja sitten Gatsby, minä sain toimia yhtenä maalimiehistä molemmilla. Ensiksi olin piilosilla istumassa kaatuneen puun takana ja seuraavalla kerralla makaamassa kahden kiven takana. Ilon sisarukset oli oikein taitavia ja löysivät minut ja muutkin hienosti.
Tintin ja Gatsbyn jälkeen oli Ilon vuoro. Minua jännitti kauheasti kun tämä oli meille molemmille ensimmäinen kerta. Taitavat sisarukset omistajineen tuottivat hieman lisäjännitystä, mutta minä sain neuvoja kokeneilta ihmisiltä ja pian jännitys unohtui. Ilo osoittautui oikein taitavaksi ja se oli super.

Ilon kanssa toimimme siten, että se oli minulla pitkässä liinassa ja katsoimme kolmen ensimmäisen maalimiehen metsään lähtöä hetken, maalimiehet kutsui Iloa pariin kertaan. Käännyimme Ilon kanssa toiseen suuntaan, kiersimme pienen kiekuran ja maalimiehen piilouduttua lähdimme hakemaan. Ilon saadessa hajun, päästin liinan irti ja Ilo etsi hajun kohdetta. Kokeneemmat henkilöt neuvoivat minua, mitä linjaa kuljen, mistä haju tulee ja milloin koira sai hajun. Palkkana Ilolle nakkia ja tietysti kehuja.

Neljä maalimiestä. Koitan vaikka kuinka pinnistellä muistiani, mutta en vain muista piiloista muuta kuin viimeisen eli iihhanan Laura-kasvattajan, joka oli piiloutunut kuusen alle jo valmiiksi eli Ilo ei nähnyt Lauran lähtöä. Viimeistä Ilo haki kauiten ja se selvästi sai hajun, mutta häiriintyi hieman lähistöllä olleista ihmisistä. Pian kuitenkin sai hajun uudestaan ja löysi hienosti. Ilo tajusi idean nopeasti, käytti hienosti nenäänsä ja keskittyi hommaan. Tarpeen vaatiessa haki rohkaisua minulta.
Olen oikein tyytyväinen ja olin pakahtua ylpeydestä. Ilo sai kehuja muiltakin. "Ilo oli luontainen lahjakkuus nenän käytössä!" Kiva kokemus ja nyt olen entistä kiinnostuneempi hausta. Oikeastaan niin kiinnostunut, että ajattelin oppia elämään hirvarikammoni kanssa ja koittaa päästä keväällä hakuryhmään. Ilo nautti täysillä kun kaksi lempparia - ihmiset ja ruoka - yhdistettiin.

Pentujen jälkeen hommiin pääsi vielä Raiku ja Nauru, jälkimmäisellä toimin maalimiehenä. Hommia tehtiin vähän erilailla kun kutsuimme koiraa, menimme piiloon ja liikuimme eteenpäin uuteen piiloon koiran mennessä toisen maalimiehen luokse. Nuorukaiset tekivät hienosti ja täysillä.
Hakuilun jälkeen pennut ja Nauru pääsi painimaan keskenään. Tintin omistajan Bonnie-vanhus viihtyi enemmän ihmisten luona. Joukkoon liittyi myös pentujen ikäinen bordercollie, jota aluksi jännitti villi meno. Koirat sai aikaiseksi hyvät rallit, paljon juoksemista ja painimista. Ilo oli yllättävän hyvin kuulolla, vaikka sillä oli sairaan kivaa muiden kanssa. "Jenny toi oli hyvin! Ilo istui paikoillaan noin, vaikka sisarukset tunki ihan lähelle."
Muutama tunti vierähti reissussa ja olisi viihtynyt kauemminkin, mutta iski kylmä ja nälkä. Ilo sai rokotuksen samalla reissulla ja parin viikon päästä rokotukset on sitten kunnossa. Kotona Ilo pääsi pesulle, koska se oli aivan kauhean näköinen. Sisarukset roikkui sen turkissa, se mönki maassa ja satoi vielä vettäkin. Tulipa harjoiteltua pesuhommia. :-D

Kommentit

  1. Heips reissunaiset! Ilolla tuntuu olevan lahjoja ja innostusta moneen. Toi haku kuulostaa hienolta ja onhan se niin hyödyllistäkin, varsinkin kun meitä mummeleita katoilee vähän väliä.... suosittelen!
    tv.grandgrandmother

    VastaaPoista
  2. Kyllä, sellaisia aussiet hyvin pitkälti on - monipuolisia harrastuskavereita - ja se on yksi syy miksi kiinnostuin rodusta. Ilo on huippu napero. <3

    VastaaPoista
  3. Aivan mahtavia kuvia taas pentusista! Odottelen innolla lisää :D

    Ja suosittelen hirvistä huolimatta alkaa hakuilemaan! On oikeasti kivaa puuhaa! En ymmärrä itsekään, mutta oon saattanu kolmekin tuntia könöttää pimeessä sateisessa metsässä erinäisissä puskissa piilossa eikä edes kaduta :D

    VastaaPoista
  4. Siis hirvikärpäset. Kammonnut niitä aina jostain syystä ja oikeasti paljonkin. Rajoittanut elämää syksyisin aika tehokkaasti. Siis ihan mahtavaahan tuo touhu on ja kiinnostaa hirmuisesti, tämäm jälkeen entistä enemmän. Olisi niin meidän juttu. <3

    Oh, kiitos! Omasta mielestä tuli ihan kökköisiä kuvia kun oli niin synkkää. Pitäisi kerätä kasaan ja laittaa Picasaan halukkaille. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katos vaan kun lukee hieman huolellisemmin, niin ei puhe ollutkaan hirvistä :D Hirvipärppis-kammo on paljon ymmärrettävämpi :)

      Täällä odotellaan kuvia, että ois jotain päivityksen kylkeen, vinkki vinkki ;)

      Poista
  5. Joku muukin luuli hirviksi. :-D Saatoin naurahtaa! Vaikka oikeasti kai järkevämpää olisi pelätä isoa eläintä kuin pientä ötökkää, mutta...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit