Tokoteho 2

Eilen oli toiset tehisryhmän treenit. En jaksanut illalla kirjoittaa kun oli vähän tunteet pinnassa, piti katsoa Posse ja painua ajoissa nukkumaan aikaisen herätyksen takia. Eilen myönsin ensimmäistä kertaa, että minulla on pienoinen tokomasis. Ollut oikeastaan jo aika monta viikkoa. Toko ei oikein nappaa, ärsyttää ja ahdistaa. Ensimmäistä kertaa Ilon aikana. Kuti-villiksen kanssa tuntemukset tuli todella tutuksi, mutta Kuti ja Ilo on aivan erilaiset koirat, kuten myös tavoitteet koirien kanssa, joten se ei koskaan oikein haitannut.

Minulla ei todellakaan ole pitkää tokotaustaa ja Ilo on ensimmäinen oikea harrastuskoirani. Kutin kanssa pääsimme hieman tutustumaan tokomaailmaan, mutta siinä kaikki. Ilon kanssa olen käynyt (tokopainotteisen) pentukurssin, alkeistokokurssin, tavoitteellisesti treenaavien tokokurssin, muutaman irtotunnin ja tällä hetkellä ollaan nuorten koirien toko-tehoryhmässä. Ilon kanssa olen tokoillut siitä asti kun se kotiutui. Nyt on sellainen hetki, että uskallus ei riitä viemään liikkeitä eteenpäin ja opettelemaan uutta. Olen epävarma, enkä uskalla ilman oppia lähteä viemään mitään eteenpäin, koska meidän on kuitenkin tarkoitus kisata tavoitteellisesti. Junnataan paikoillaan, tehdään samoja juttuja ja jo "varmat" liikkeet leviävät käsiin.

Joo, koskaan ei tule valmista, aina riittää opittavaa, kukaan ei ole seppä syntyessään, aina ei voi mennä hyvin ja sitä rataa. Tiedetään, todellakin. Olen myös kuullut etukäteen siitä, kuinka pakka alkaa levitä jossain kohtaa. No nyt meillä on se kohta. Luoksetulo ja liikkeestä seisominen on ollut melkoista taistelua lähiaikoina. Vähän harmittaa, sillä ajattelin meidän korkkaavan alon vielä tämän vuoden puolella. Paljon enemmän harmittaa kun en osaa viedä meitä eteenpäin. Varmasti saan tokoryhmästä ja omatoimisista tokoringin treeneistä paljon irti, apuja, ideoita ja kaikkea. Nämä on tämänhetkiset (no enemmänkin eilisen ;-)) tuntemukset. Viikon tokotauko!

Sitten aiheeseen eli eilisiin treeneihin. Kouluttaja Minna Lähdekorpi Teema Häiriöt/oma valinta

Ilo odotti aluksi taas autossa, mutta otin sen kuitenkin hieman aiemmin puuhailemaan. Jännitän uuden ryhmän kanssa, tunnen itseni kokemattomaksi ja siihen päälle tuo tokomasis, joten treenasin taas omissa oloissani. Treeni jäi todella lyhyeksi kun en oikein tiennyt, mitä olisin tehnyt... varsinkaan ahtaassa nurkassani. 

Ilo perusasentoon ja Minna häiriköi heiluttelemalla lelua. Harjoitus meni hyvin, yllätyin. Ilo piti kontaktia yllä mukavasti, vaikka näitä häiriötreenejä ei olla hetkeen tehty. Minna puhui kuin liikkuroisi meitä ja liikkui samalla Ilon vieressä. Tämä oli Ilolle vaikeampaa, muutaman kerran piti vilkaista Minnaa, mutta todella nopeasti katse kääntyi takaisin minuun. Odotin tämän olevan haastavaa kun meille ei ole montaa kertaa liikkuroitu. 

Sitten ehkä suurista suurin häiriö, agilityputki. Parikin koiraa juoksi putkesta takaamme ja se oli Ilolle vähän liikaa. Ilo pysyi kyllä vierelläni, mutta pakko oli katsoa putken suuntaan ja kontakti rakoili. Ilo alkoi piipata, joten lopetimme hommat hetkeksi ja kokeilimme uudestaan, mutta piippailu jatkui. Minnan vinkistä teimme välissä luoksetulon, palkkasin vauhdista ja Ilo pääsi leikkimään oikein kunnolla = purkamaan energiaa leluun.

Auttoi. Samankaltaisia harjoituksia, jotka sujui taas paremmin. Lopuksi porukalla 2min paikkamakuu. Tokosäännöt uudistuvat ja harjoittelimme ensimmäistä kertaa uusien sääntöjen mukaan eli Minna käveli jokaisen koirakon ohi, nyökkäsi kohdalla ja koirat käskettiin yksitellen makaamaan (ja myöhemmin myös ylös). Ilo jäi rumasti makaamaan, siirtyi lonkalle. Pysyi. Katse harhaili vain pari kertaa muualle.

Sain Minnalta vinkkejä. Lyhyitä paikkiksia ja palkkaa oikeasta asennosta. Katseen harhailun ehkäisemiseksi voisi opettaa makaamaan pää maassa, naksutellen tarjoamisen kautta. Tarkkana ääntelyn kanssa. Hommat loppuu kun ääntely alkaa, esim. "käy siihen", häkkiin, autoon tai ärähdys. Yhdellä toimii yksi ja toisella toinen. Liikkuroitua treeniä aina kuin mahdollista. Luopuminen uudelleen mukaan kuvioihin, on vähän jäänyt. Esim. namikädet sivuille ja koiran tulee pitää silti kontakti ohjaajaan. Hyviä vinkkejä ja kokeiluun menee kaikki.
Eräänlaista luopumista. Eläinrääkkäystä se on, sanoo Ilo.

Kommentit

  1. "Joo, toi on selvää eläinrääkkäystä. Muakin joskus kidutetaan vähän samalla tavalla. Ei oo kivaa." T:Frini

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit