Wirneen leiri 2015

Perjantai 22.05.2015
Viikonloppuna oli ohjelmassa kovin odotettua ohjelmaa - Wirneen leiri Kuralan kartanotilalla Yläneellä. Viime vuonna leireilimme samassa paikassa, kuten myös loppuvuodesta toisella koiraporukalla. Viime vuoden tapaan Ilolla oli tälläkin kertaa juoksut ja majoittauduimme taas "menkka kurjeksi" ristittyyn Kurki-mökkiin. Mökissä majoittuivat Milli & Priya, Jenna & Hyrrä (+ hoitokoira Isla) ja Noora & Jippi. Kovin mukava porukka ja juttua riitti!

 Punto on lastattu - kaksi ihmistä, kaksi koiraa, kaksi metallihäkkiä ja ihan liikaa tavaraa.

Hienot leiri t-paidat.

Olin aamussa töissä ja pääsin 14.30, jonka jälkeen kotona odotti viimehetken valmistelut. Lainakinderin kyytiin hyppäsivät Milli & Priya ja voin kertoa, että auto oli aika... täynnä. Juuri ja juuri saimme tavarat kyytiin. Koska sitä oikein oppii pakkaamaan järkevästi? TälläKIN kertaa suurin osa vaatteista jäi käyttämättä, aina sama juttu.

Matka vajaa 160km ja reilu 2h. Saavuimme perille joskus kuuden aikoihin ja suuntasimme pellolle lenkittämään koiria. Ilon ja Priyan mielestä parasta koskaan oli pitkä ruohikko. Molemmat pistivät laiduntaen, kuten lehmät konsanaan. Punaiset pääsivät moikkaamaan mökkiläisiä ja vähän muitakin. Ilon jäykisteli hetken aikaa Tintti-siskoa moikatessa, mutta kyllä se meno siitä normalisoitui. Samaa jäykistelyä muillekkin koirille havaittavissa ja uroksille (ja Jipille) flirttailtiin jo kaukaa, joten laitan juoksujen piikkiin. Ei Ilo kaikille sekunnissa lämpeä aina muutenkaan ja nätisti käyttäytyi tälläkin kertaa, mutta habitus oli egoa - häntä ja irokeesi pystyssä jäykistelyä.


Priya (W. Ilmalento) & Ilo.
 Hyrrä (Snowtime´s Bonanza), Isla (Snowtime´s Basecamp) & Jippi (W. Jippijaijei).
Siskokset Tintti (W. Ilmiliekki), Priya (W.Ilmalento) & Ilo. Punaiset pulahti jokeen uimaan.

Tokoilimme vähän Maijan valvovan silmän alla. Oikeastaan meidän meno muistutti enemmän temppunumeroa kuin tokoa. Seuraamisessa poikitti, liikkeestä maahan piti käskeä kolme kertaa ennen kuin meni, liikkeestä seisomisen lopuksi tuli perusasennon sijasta mangustiasentoon, luoksetulossa tuli vinoon ja mitähän kaikkea. Järkyttävää pelleilyä, mutta minua vain nauratti. Piti oikein ryhdistäytyä, että pystyi pitämään pokkansa ja antamaan Ilolle palautetta. Miten humoristista, että opetan mangustitemppua öö ikuisuuden ja yhtäkkiä temppu on niin vahva, että Ilo tarjoaa sitä kesken tokon. "Se on pahuuden temppu!", kuten eräs kaveri osuvasti totesi.

Nauru (Windedos Amaretti), Priya (W. Ilmalento) & Ilo odottaa omaa vuoroaan.
 Kuje (W. Kristalliprinsessa) - Ilon puolisisko, näyttää aika paljon Ilo pennulta.
Djali (W. Kilpikonna) & Kuje (W. Kristalliprinsessa).

Ilta meni hyvässä seurassa höpötellessä ja ulkona tortilloita herkutellessa. Mökkimme porukalla jumituimme juttelemaan pitkäksi aikaa ja kohta kello olikin jo yö. Pakko oli mennä nukkumaan pitkän päivän jälkeen, eikä unta tarvinnut kauaa odotella. Nukuin niiin sikeästi. Muut nukkui huonommin, juttelivat ja kävivät alakerrassa, mutta minä vain tietämättömänä zzz. Ilo nukkui molemmat yöt kevythäkissä vieressäni, eikä ongelmia(?:-D).

Lauantai 23.05.2015
Herätyskello soi aivan liian aikaisin, 06.40. Koirien pissatuksen ja ruokkimisen jälkeen päärakennukseen aamiaiselle. Ei tarvinnut pettyä tälläkään kertaa, mmm. Söimme vatsat täyteen sopivasti kun aamiaiselta tarkoitus siirtyä aksarataa rakentamaan ja tutustumaan rataan. Porukka oli etukäteen päättänyt haluamansa lajit - osa hakuilemaan Sari Kärnän oppiin ja osa aksaamaan Esa Lehdistön oppiin. Itse halusin agilityä, koska koin hyötyväni siitä enemmän. Agility on kuitenkin meidän toinen päälaji tai no ainakin se siitä on tarkoitus tulla.

 Raiku (W. Huutomerkki) kysyy joko mennään. Raiku on Ilon isosisko(puoli).

Nova (W. Hukkapala). Ilon isoveli(puoli).
Shake (W. Harhalaaki). Ilon isoveli(puoli).

"Tärkeitä asioita agissa mielestäni on motivaatio, asenne, avoin mieli ja halu kehittyä yhdessä koiran kanssa. Virheistä oppii ja jos ei koskaan lyö päätänsä seinään, ei voi kehittyä. Määrätietoista pitkäjänteistä työtä ei kannata pelätä, myös lahjakkaat treenaavat!" Kirjoitti Esa Lehdistö Kelpokoiran sivuilla.

 ©Maija
 ©Maija
 Raksuti raksuti oikein huokuu kuvasta. :-D ©Maija
Ketterä kuin kirahvi ja notkea kuin norsu jne. ©Maija

Aksaajat oli jaettu koirien tason mukaan kolmeen ryhmään, me olimme toisessa ryhmässä. Ryhmässä meidän mökkiporukka - ensimmäinen 30min Milli ja Noora, toinen 30min Jenna ja minä. Ruokatauko, radan rakennus, rataan tutustuminen ja toinen kierros. Toinen kierros tuli yllätyksenä minulle, en tajunnut etukäteen. Molemmat radat oli haastavia, mutta hauskoja. Molemmilla radoilla oli mahdollista käyttää useita erilaisia ohjauskuvioita. Jokainen joutui miettimään, mitä tekisi missäkin kohtaa. Minulla ei ole tarpeeksi itsevarmuutta tai varsinkaan taitoa sellaiseen, joten saatoin vähän ahdistua. Kävimme radan porukalla, pähkäilimme eri vaihtoehtoja ja ei kuin hommiin. Jokainen teki rataa oman ja koiransa osaamisen mukaan. Hyvin sai samoilla radoilla kikkailtua.

 ©Minna
 ©Minna
 ©Minna

Radoilla mm. valssia, persjättöä, takaakiertoa, ihmisnuolta ja mitähän. Agilitytermistöä ja ohjauskuvioita en tajua vieläkään. Teimme ratoja pätkissä. Ei puhettakaan, että oltais saatu 15 ja 24 esteen radat alusta loppuun.

 Vas. eka rata ja oik. toka rata.

Ensimmäisellä radalla olin ajoissa, myöhässä tai rintamasuunta osoitti väärään. Saimme onnistumisia ja radan jälkeen olin todella iloinen. Toisella radalla ensimmäisellä kierroksella hinkkasimme vain alkua, ei tullut mitään kun en tajunnut. Toisella kierroksella samankaltaisia ongelmia kuin ekalla radalla, tosin ajoissa en ollut. Ilo karkasi kaksi kertaa lähdöstä, eikä tullut vierelle - vaikka tietää, kuinka molemmissa kuuluu toimia. Turhautti.



Pitää uskaltaa liikkua, mutta muistaa odottaa koira. Ei auta, jos olen liian ajoissa. Pitää olla tietoinen missä koira on. Merkata esteet. Muistaa ohjata. Jään usein pällistelemään Iloa, enkä uskalla liikkua, vaikka yleensä minun todella tarvii liikkua. Tykkään Esasta kouluttajana todella paljon. Kärsivällinen ja positiivinen tyyppi. Antaa palautetta, kannustaa ja tarvittaessa vääntää asiat rautakiskosta hermostumatta, vaikka koulutettava olisi ihan pihalla. Jokaiselle kellotettiin treeniaika, mutta se ei ollut niin tarkkaa - ei joutunut jättämään kesken. Esa kehui yleisesti meidän aussieita. Hyviä ja hienoja koiria, sekä kehityskelpoisia ohjaajia tai jotain sinneppäin. Totta!

 Iloisena ensimmäisen aksaradan jälkeen.

Aksan jälkeen taisimme tokoilla omatoimisesti. Kentällä oli muitakin treenaajia. Ilo teki paremmin kuin pe. "Perusvikoja" eli seuraamisessa saattoi vähän poikittaa ja kontakti rakoilla, luoksetulossa tulla vähän vinoon ja hypyn jälkeen jäädä seisomaan vinoon. Vähän vinoa menoa siis kaikinpuolin. Teimme porukalla häiriköidyn paikkiksen, ympärillä tapahtui koko ajan, muut treenasi koirien kanssa, pennut hengailivat aitauksessa, Sari treenasi ja leikitti Tinttiä koirien luona. Kaikki muu ok, mutta istumisessa Ilo näytti turhan valppaalta ja katse harhaili Tintin tehdessä aksakontakteja. Toivottavasti muistan päivät oikein, mutta muistan kolme tokotreeniä.

 Gatsby (W. Ikiliikkuja), Tintti (W. Ilmiliekki), Ihme (W. Ihmejakumma), Priya (W. Ilmalento) & Ilo 1v 10kk.

Myöhemmin istuimme juttelemassa pitkän tovin. Juttua ja naurua riitti, vaikka toisaalta myös hiljaisuutta riitti. Olimme kaikki aivan poikki ja oli huvittavaa, kuinka oli kauhea pulina ja yhtäkkiä jäätävä hiljaisuus - monesti. Söimme pastasalaattia ja herkuttelimme (liikaa). Pöydän ääressä höpötellessä vierähti melko kauan. Illalla pidettiin kuvaushetki, kuvailtiin ilta-auringossa siristeleviä sisaruksia yhdessä ja Laura kuvasi kasvattejaan.


Kymmenen jälkeen illalla oli ohjelmassa vielä viehejuoksua halukkaille. Minä halusin ehdottomasti Ilon kanssa kokeilla eli pikainen lämppääminen pellolla, jonka jälkeen pitkälle suoralle porukalla. Hannamarilla oli käsiviehe mukana. Ilo pääsi kokeilemaan toisena, mutta ei nähty ensimmäistä suoritusta. Juoksin vieheen kanssa lähtöön ja Ilo pomppi innoissaan vierellä, osoitti kiinnostusta jo silloin. Viehe lähti liikkumaan, hetsasin Iloa, mutta pian päästin irti kun oli räjähtää käsiin. Vauhtia ja ääntä riitti. Kokeiltiin muutaman koiran jälkeen uudestaan ja sama homma, vauhtia ja ääntä lähti ehkä vieläkin enemmän. Ilo oikein kävi vieheen kimppuun maalissa. Hannamarilla on vinttari ja hän oli aika tohkeissaan Ilosta. Kommentoi facebookkiin kuvaani "Ilo oli kyllä edelleen niin paras kun se ajo sitä käsiviehettä ihan tosissaan. ♥ Ihan sama asenne kun vinttareilla, täysillä loppuun saakka. :-D

 No tästä ei voi kyllä OHJAAJAN häiriö pahentua. Pentukuume kyllä voi.
Troy (W. Koneeseen Kadonnut). Tämä on se lempparini näistä, pentulaatikkonimeltään Kelmi. Mahtis!
 Kipinä (W. Kaikki Sun Pelkosi).

Kybä (W. Kymmenen Ylöspäin) & Sulo (W. Kolmiolääke).

Tokokentän laidalle tosiaan rantautui seitsemän äärettömän suloista aussiepentua. Siinä oli ohjaajalle häiriötä pahimmillaan. Ihanan kauniita, söpöjä, reippaita, uteliaita, sosiaalisia, leikkisiä ja ahneita pupseja. Palluttelin pentuja ja edelleen Kelmi osoittautui lemppariksi. Jos pentukuumetta ei vielä ollut niin... nyt on. Ilokin sai moikata pentuja. Aluksi se katsoi vähän hämmästyneenä, mutta ei ollut sitten moksiskaan. Yksi pentu alkoi vaania Iloa, Ilon istuessa selkä pentuun päin ja yhtäkkiä pentu pomppasi Ilon selkään, eikä Ilo edes ihmetellyt. Pennut jahtasivat myös Ilon tuuheaa häntää. Näytti niin hauskalta. Eiköhän Ilostakin tule vielä hyvä emä. Ilta sujui taas mökkiporukalla juorutessa. Toisenkin yön nukuin sikeästi - en ollut herännyt jutteluun, alakerrassa käymiseen, koiran siirtämiseen tai edes koiran haukkumiseen. Mitä? Mikä univelka? Vähän huolestuttavaa.

Sunnuntai 24.05.2015
Herätyskello ilmoitti taas, että on aika nousta. Naureskelimme porukalla unenlahjoilleni ja pakkasimme tavaroita kuntoon. Omani lastasin autoon, koska poistuin paikalta aiemmin tyttäreni ensimmäisen balettinäytöksen takia. Lähdimme jälleen päärakennukseen aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen kävimme lenkillä, jonka jälkeen otettiin yhteiskuva koko porukasta pellolla. Ilo alkoi flirttailla kaihoisasti katsellen Jockea kun välissä oli pari koiraa. Kokeilin Ilon kanssa kahdestaan eilisen aksaradan alkua, jossa junnattiin ja ei päästy etenemään. Jätin Ilon 1 esteen taakse, kosketin 2 estettä, kuljin 3 esteelle ja käskin Ilon matkaan, tuuppasin vasemmalla puolella 2 ja oikealla puolella 3, jonka jälkeen 4 hyppy ja 5 putkeen. Meni hyvin! Jee! Lenkillä kuivaharjoittelu selvästi auttoi.


©Jenna

Kuvaushetken jälkeen tokoa Maijan valvovan silmän alla. Liikkeestä maahanmeno, ei erityistä huomautettavaa. Liikkeestä seisomisessa korjasi etutassuja. Luoksetulossa otti todella todella paljon häiriötä liikkuroivasta Maijasta. Hämmentävän paljon - on ottanut häiriötä ennenkin, mutta ei noin. Korkeintaan kontakti on rakoillut, mutta nyt Ilo jäi tuijottamaan Maijaa ja säpsyi lähtövalmiina Maijan sanoessa "kutsu". Monta kertaa otettiin ja aina sama homma. Annoin käskyn vasta kun Ilo ei reagoinut Maijaan. Ilo oikein kääntyi Maijaan päin ja muuttui epävarmaksi, mihin kuuluu mennä. Ilo alkoi olla epävarma, joten Maija suositteli ottamaan vauhtiluoksarin eli vapautus ja palkka kun koira lähtee vauhdilla kohti minua. Lisäsi Ilon varmuutta ja seuraavalla kerralla Ilo ei enää ottanut häiriötä liikkuroinnista ja tuli luokseni vauhdilla. Tämä setti tehtiin luoksarin pelleilyyn asti kisamaisesti.

Halusin Maijalta vinkkejä noutoon. Ilolla on ilmeisen suuri saalisvietti ja Ilo pitää noutokapulaa saaliina. Se sätkyy vierellä kun heitän kapulan, lähtee vauhdilla hakemaan, pomppaa kapulalle ja vasta sitten tarraa kiinni. Vapautan Ilon jessillä ja palkkaan kun se on ottanut kapulan suuhunsa. Yleensä Ilo tiputtaa kapulan heti kun kuulee "jes", mutta nyt toi ihan luokse. Näytin Maijalle, miten tehdään ja Ilo lähti äännellen - keskeytin. Toisella kertaan näytin loppuun asti, miten on tehty ja Ilo lähti taas äännellen, huoh. Maija oli sitä mieltä, että ei kannata vahvistaa kapulalle menoa vaan tuomista. Harjoittelimme siten, että olimme Ilon kanssa vastakkain, Maija laittoi kapulan väliimme ja käskin Ilon tuoda - hyvin. Harjoittelimme myös siten, että kapula laitettiin takaviistoon Ilon puolelle ja käskin Ilon tuoda - hyvin. Voi opettaa kiertämään esimerkiksi kartion ja kiertämällä tuomaan kapulan. Kokeilen noita kahta ensimmäistä aluksi, tuntui toimivilta. Voisi alkaa harjoitella tuomaan myös suoraan sivulle.

 Maijan vinkkeihin ei kuulunut hakata noutokapulalla päähän. ©Jenna

Kahdestaan harjoiteltiin vielä hyppyä muutama kerta. Ei mitään epävarmuutta. Hyppäsi hyvin ja varmasti, mutta stoppaa kyllä liian vinoon. Ei näytä hyvältä. Lopuksi kaksi paikkista "uudella" porukalla. Ilo reunassa, koska juoksut ja nuori uros. Eka lyhyt, koska yksi halusi vielä mukaan. Ilo kävi makuulle ja nousi istumaan ripeästi. Olin osan paikkiksesta piilossa. Toisella kertaa kävi makuulle ja nousi istumaan hitaammin. Viereinen koira vähän äänteli ja nousi, oli muutakin häiriötä ja ei vaikuttanut eli muuten olen toiseenkin paikkikseen tyytyväinen.


Rally-tokoa ihan tosi pitkästä aikaa! Rally on niin kivaa, mutta en uskalla tehdä kun olen niin epävarma liikkeiden suorituksesta. Haluan tehdä kaiken oikein, jos joskus päädytäänkin kisaamaan. Rallya Jennan valvovan silmän alla. Rata löytyy yltä, jotain muutoksia oli. Ensimmäistä kertaa teimme Ilon kanssa AVO-rataa. Kiva rata, joka sisälsi monenlaista. Iloa kiinnosti hajut ja kontakti rakoili, joten tekeminen ei ollut niin tiivistä ja innokasta kuin olisin odottanut. Itse unohdin 3 kyltin "maahan, kierrä koira ympäri" kohdalla pysähtyä koiran vierelle hengähtämään ennen lähtöä. Ilo meni pahuksen mangustiasentoon 7 kyltillä "koira eteen 1-3 askelta peruuttaen". Hypyn korvanneeseen houkutukseen olen positiivisesti yllättynyt, Iloa ei juuri lelut kiinnostanut.

 No menikö vähän läheltä estettä. Oli muuten vaikea.

 Kuunnellaan ohjeita tai Ilo nyt keskittyy luultavasti poikia tuijottamaan.
 Tarkoitit varmaan mangustia?

Paikalla Wirneen porukasta 18/20 wirnistelijästä, 2/4 muualta tulleista wirnistelijöistä, sekä tietysti kaikki 7 uusimmasta pentueesta ja 1 bortsu. Aika huikeaa, vai mitä? On mahtavaa kuulua tähän aktiiviseen, hienoon, hauskaan, rentoon, rempseään, monipuoliseen, huumorintajuiseen, osaavaan ja kokeneeseen porukkaan. Niin loistavia ihmisiä ja niin loistavia koiria. No siis parhaat aussiet ikinä koskaan. Kiitos kaikille, tätäkin kautta!

 Team Wirneen. Kuvan ottanut Maija puuttuu. ©Maija

Matkamuistona punkki Ilon poskessa. Olisi voinut jättää matkamuiston matkasta. Millin tekemä video leiristä.

Kommentit

  1. Onpa kivoja nää teidän leirit! :-)

    VastaaPoista
  2. On kyllä! Ihailtavan aktiivinen porukka. :-)

    VastaaPoista
  3. Voihan iloisen Ilon iloiset ilmeet! ♥

    VastaaPoista
  4. Näyttää niin kivalta! Ja Ilo <3 Odotan jo innolla että ens kesänä pääsis mukaan :)

    VastaaPoista
  5. Ihana Ilo ruohonkorsi suussa! :D Se on niin hassu eläin <3

    VastaaPoista
  6. Huipun kuuloinen leiri!! Ja niin monta ihanaa haukkuakin vilahti kuvissa!

    VastaaPoista
  7. SHIBERIAN - Ensi kesänä sitten oman Wirnistelijän kanssa, jee! :-) Paikka vaihtuu, mutta porukka ja meno pysyy.

    MILLI - Hahaa, ruoho oli parasta. :-D On se kyllä ihan pöhlö. :-D

    TUULI - Sitä se kyllä oli! :-)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit