Tokoteho 7

Kouluttaja Helena Korpela Teema Vapaavalintainen (kaukot)

Lähiaikoina treenit on sujunut aika kivasti, iloisesti ja hyvässä vireessä. Tänään ei ihan homma toiminut, paluu todellisuuteen tai jotain sellaista. Ei vaiskaan, välillä pitää olla huonoja päiviä ja niiden jälkeen hyvät päivät tuntuu erityisen hyviltä. Tänään tyttäreni tuli mukaan treeneihin, joten Ilo sai lisähäiriötä liikenteen hälinän (lenkkeilijät, ohikulkijat, autot, veneet), aksatreenaajien, pentutreenaajien ja omien ryhmäläisten lisäksi. Eteläpuistossa häiriötä riittää ja se on yksi syy, miksi tykkään kovasti siellä treenata. Sieltä löytyy iso hiekkakenttä, joten treenaajille riittää tilaa. Lisäksi kentän vieressä on järvi ja koirat pääsevät uimaan monesta kohtaa. Ainoa miinus on huonot parkkimahdollisuudet, kentälle ei saisi normitreeneissä parkkeerata - sakot.

Kivasta treenipaikasta huolimatta pakko myöntää, että innolla odotan talvikautta TamSKin uudessa isossa hallissa. Halli noin 3000 neliömetriä. Sisälle tulee 5 kenttää, pihalle tulee 3 kenttää. Hallin pihasta löytyy parkkitilaa 140 autolle. Halli on pystyssä, sähköt on vedetty ja nurmimatot on saapunut. Hallitalkoita varmasti tiedossa lähiaikoina, kunhan työt sallivat. Innolla odotan! Puhumattakaan siitä, että pääsen treenaamaan uuteen halliin. Woop woop! Kerran olen käynyt hallia ihailemassa ulkopuolelta ja se on valtava, no siis Suomen suurin.


Meitä oli vain vähän paikalla, joten tehtiin kolmen koiran voimin paikkikset evl-tyyliin. Koirat jätettiin istumaan, käveltiin piiloon (minä en), palattiin kehänauhalle ja kehään sopivan matkan päähän koiria vastapäätä, jonka jälkeen koirat käskytettiin yksitellen makaamaan ja aikanaan kutsuttiin yksitellen siitä perusasentoon. Ilo kävi hitaasti ja rumasti makuulle, mutta reagoi kuitenkin käskyyn. Sivu-käskyyn reagoi nopeasti ja tuli vauhdikkaasti, mutta perusasento vino. Onneksi erikoisvoittajaan on pitkä matka ja vielä ehtii treenata täpäkkää reagointia.

Vapaavalintaiseksi liikkeeksi valitsin kaukot ja ruudun, mutta kaukojen parissa hurahti koko aika. Kerroin Helenalle meidän kaukotarinan. Pentuaikana namittelin Ilolle aika vähän i-m-s-vaihtoja ja lopetin homman vähän seinään. Nyt TK1 jälkeen olen alkanut tosissani treenata istu-maahan-vaihtoja, sillä nehän odottaa jo seuraavassa luokassa. Aluksi vaihdot oli hitaita, mutta olen saanut Iloon täpäkkyyttä innostamalla ja ripeällä palkkaamisella. Makuulta istuminen yleensä aika täpäkkä, mutta istumisesta makaaminen vähän hitaampi. Täpäkkyys katoaa kuitenkin kun lisään välimatkaa. Ilo ei reagoi välttämättä ollenkaan ja jos reagoi, hitaasti. 

Näytin Helenalle meidän kaukot lyhyellä matkalla. Makuulta istuminen oli ihanan täpäkkä, mutta istumisesta makuulle siirtyminen oli rauhallisempi. Helena tuumasi, että ongelma on enemmänkin hitaudessa kuin välimatkassa. Ilolle pitää opettaa täpäkkyyttä erityisesti maahanmenoon ja tehdä kaukoista superhauska homma, jota kannattaa todella odottaa - välimatka tulee sen myötä. Järkevä ajatus, joka varmasti toimii. Testiin.

Koitin heti yhtä vinkkiä. Käskin Ilon istumaan, menin Ilon vierelle kyykkyyn ja namikädellä koitin saada Ilon täpäkästi maahan. Kokeilin myös namikädellä saada täpäkästi Ilon istumaan. Toista kättä pidetään maassa ja toista koiran pään korkeudella. Tehdään hauska "peli" vaihdoista. Molemmissa asennoissa on hauskaa ja saa namia, kannattaa odottaa. Kuivaraksut ei toiminut ihan niin kuin olisin halunnut ja odottanut. Ilo ei ollut tarpeeksi täpäkässä moodissa, joten se jäi lähinnä kiinni nameihin ja siksi ei toiminut kovin täpäkästi. Pitää koittaa samaa innostamalla Iloa ensiksi, heittelemällä nameja ja ylipäätään käyttää niitä vähän erityisempiä nameja.

Sain vinkiksi tehdä kaukoista hauskaa. Rikkoa kaavaa ja palkkailla superinnokkaasti. Opettaa koiralle, että kaukoja kannattaa odottaa. Nostattaa koiran virettä ennen kaukoja. Nostattaa vaikka leikkimällä ja siitä käskeä täpäkästi maahan. Täpäkkään maahanmenoon oma käskynsä. Tehdä luoksetuloa pitkällä matkalla ja koiran tullessa innoissaan luokse, voikin käskeä koiran tekeen täpäkät kaukot. Lenkin varrella yllättäen käskeä koiraa maahan. Totuttaa koiraa välimatkaan, reagointiin yllättävissäkin tilanteissa. Pelata juuri kahden namikäden kanssa, mutta hakea sitä täpäkkyyttä - ei jumittamista. Kaukoilla nälkäisen koiran kanssa ruoka-aikaan. En pysty muistamaan enempää. Minulla on niin käsittämättömän surkea muisti, että pitää varmaan tästä eteenpäin pyytää joku kuvaamaan tokotehoista videota, jotta ihan oikeasti muistan kaikki kouluttajien hyvät neuvot. Huoh.

Omatoimisesti puuhailtiin jonkin verran. Merkin kiertäminen oli kammottavaa tänään! Ilo kiersi niin läheltä tötteröä, että tötterö heilahti. Perhana! Palautetta, palkkaa ei herunut ja saatiin hyväkin suoritus. Seuraaminen oli innokasta. Jäävät varjosta kuikuiltuna jees. Istumista vasta harjoitellaan ja parilla kertaa Ilo jäikin seisomaan, pari ihan hyvää istumista. Nouto vauhdikas, mutta palautus vähän hitaammin ja perusasento vino. Hyppy hyvä, mutta perusasennot taisi olla jokaisella kerralla vinoja. Luoksetulo hämmentävän hidas. Ilon oli varmasti ihan tosi kuuma, koska se ei IKINÄ tule luoksetulossa hitaasti. Pienestä pennusta asti se on juossut luokseni täpöillä. En hyväksynyt hitailua, käytin Ilon uimassa ja kokeiltiin uudestaan, johan löytyi se tuttu ihana vauhti. 

Syytän lähinnä kuumuutta treenien hitailuista. Ilo ei ollut täysin oma itsensä, sillä oli vauhtia selkeästi normaalia vähemmän. Ristiriitaista kun toisaalta ymmärtää hitailun kun kentälle porottaa suoraan aurinko ja itsekkin on hiki päässä, vaikka mitään ei tee. Toisaalta taas ei haluaisi vahvistaa hitaita suorituksia palkkaamalla niistä. Ilo sai käydä uimassa ennen treenejä muutaman kerran ja treenien jälkeen kerran. Tänään (kuten myös viimeksi treeneissä) Ilo vähän kuumui viereisistä aksatreeneistä. Viime viikolla kuumuminen näkyi merkin kierrolla ja tänään hypyllä. Molemmat vähän aksamaisia liikkeitä, jos juuri siksi kierrokset nousi? Ilolta pääsi pari vaimeaa muminaa ja joutui rauhoittumaan käskyn alle. Normaalisti Ilo ei tokossa ääntele, aksassa senkin edestä.


Aamulla vietiin tyttö päikkyyn, jonka jälkeen lähdimme lenkille ja samoilla vauhdeilla myös pyörälenkille. Aurinko alkoi lämmittää, vaikka kello ei paljoa ollut, joten Ilo sai vetää vain lyhyen reilu 500m pätkän. Vetointoa olisi riittänyt enemmänkin, mutta pakko rajoittaa... vielä. Ilmojen viiletessä vetoillaan just niin paljon kuin halutaan. Lenkin varrella Ilo sai käydä kaksi kertaa järvessä vilvoittelemassa ja kotona palautukseen FitDogit.

Lähiaikoina olen julkaissut vain puhelinkuvia. Pitäisiköhän vähän ryhdistäytyä ja ulkoiluttaa kameraa... Nämäkin kuvat otettu puhelimella. Tai oikeastaan vielä pahempaa, sillä nämä on napattu puhelimella kuvatusta videosta.

Kommentit

Suositut tekstit