Tokoteho 8

Ilon fanclub kasvoi. Kolmesta pikkutytöstä yksi kuiskasi kavereilleen "ooh miten ihana, onkohan se bordercollie". Kuulin, joten kerroin Ilon olevan australianpaimenkoira ja kerroin, että sitä luullaan tosi usein bortsuksi. Ilo meni tyttölauman lällyteltäväksi häntä heiluen. Tyttö kertoi nähneensä monesti meidät lenkillä ja ihailleensa ihanaa bortsua. Kertoi myös haaveilevansa bortsusta, eikä vanhemmat kuulemma suostu, koska tyttö on niin nuori ja bortsu vaatii niin paljon. Sanoin, että ei kannata unohtaa haavetta vaan harkita kunnolla ja tutustua rotuun. Mainitsin myös haaveilleeni Ilosta kauan ennen kuin siitä tuli totta. Tytöt kysyi Ilon nimeä - "huomaa, mistä se on nimensä saanut". Ilo sai paljon kehuja ja rapsutuksia. Käyttäytyi hyvin ja kohteliaasti.

"Voitko antaa mulle vatsarapsuja samalla kun katon muiden treenejä?"

Kerroin pari viikkoa sitten tytöstä, joka tunnisti Ilon kun treenasimme Eteläpuistossa - Aila on seurannut Iloa netissä, koska on kiinnostunut australianpaimenkoirista ja juuri Ilopillerin pentueesta. Pieni maailma. Ollaan välillä kirjoiteltu ja tänään hän kysyi voisiko lähteä meidän treenejä katsomaan - no tottahan toki. Juttelimme pitkät pätkät, Ilo sai paljon rapsutuksia ja kehuja. Ilo käyttäytyi kivasti ja keskittyi jopa huomionosoituksiin, vaikka välillä mm. noutokapula, ruutu tai este meinasi kiinnostaa liikaa. Ilo antoi pusuja ja vaati vatsarapsutuksia, koska ne on ihan parasta. Heitettiin Aila kotiin ja samalla hänen poikaystävänsä tuli pikaisesti moikkaamaan Iloa. Ilo "sanoi" moikat, mutta muuten lähinnä tuijotteli namitaskujani. Ahne punainen porsas.

Treeneissä paikalla oli kolme koirakkoa, joten 1h 30min ehti treenaamaan ihan kiitettävästi. TEHOtreenit. ;-)



Kouluttaja Minna Lähdekorpi Teema Vapaavalintainen (tunnari ja ruutu)

Aihe oli vapaavalintainen,  tällä kertaa en mennyt sitä tuttua ja turvallista reittiä, kuten aina. Nyt muuttuu meininki tämänkin asian suhteen ja päätin ottaa oikeastaan aivan uuden liikkeen - tunnarin eli tunnistusnoudon. Me ollaan harjoiteltu tunnaria jokunen kerta yhdellä tunnarikapulalla. Olen piilottanut tunnaria ulos ja käskenyt Ilon etsiä "oman". Ilo tajusi idean nopsaan ja lähtee vauhdilla, mutta käyttää kuitenkin nenäänsä. Aluksi näytin Minnalle, kuinka me ollaan tehty. Poikkeuksena Minna vei tunnarin ja piilotti sen revityn ruohon alle.  Tosi hyvin.

Vaikeutettiin harjoitusta. Tuulen suunnan mukaan koiralle helpommalla tavalla aseteltiin oman tunnarin lisäksi "häiriökasa" tunnareita. Ilo jäi silmistään kiinni häiriökasaan ja oli arvattavissa, mitä käy kun annan käskyn. Kävi juuri niin kuin arvelin eli Ilo räjäytti kasan. Nosteli tunnareita suuhun, sylkäisi pois ja katseli minua kysyvästi. Ilo otti yhden tunnarin suuhun ja otti kysyvästi pari askelta minua kohti, jonka jälkeen sylkäisi kapulan pois. Ilo selvästi tiesi alusta asti, että tämä nyt ei ole ihan se juttu mitä haetaan. Kouluttajakin huomasi ja mainitsi asiasta. Alun räpellyksen jälkeen nenä alkoi työskennellä ja oma löytyi ruohikosta piilotettuna. Bileet pystyyn!

"Ai ei se nyt tämä tainnutkaan olla... eihän?" © Aila
 
"Oletko metsään marjastamaan lähdössä vai?" kysyi treenikaveri Ilon tunnari...ämpärin nähdessään. :-D Olenkin erilainen nuori ja läpinäkyvän nelikulmaisen laatikon sijaan käytän turkoosia ämpäriä, jossa on valkoinen kansi.  

Pidettiin tauko ja Ilo sai oikeasti huilata, käskyn alla ja ilman. Hienosti malttoi olla aloillaan, vaikka ympärillä tehtiin vauhdikkaita liikkeitä parin koirakon toimesta ja kauempana aksattiin varsin äänekkäästi. Omatoimisesti tehtiin avoliikkeitä. Seuraaminen ihan jees, mutta käännökset olisi yllättäen saanut olla tiiviimmät ja pysähtyessä perusasento tiiviimpi. Kontakti kuitenkin pysyi kivasti. Liikkeestä maahanmeno varjosta kuikuiltuna hitaahko = takapää edellä. Liikkeestä seisominen ok. Liikkeestä istuminen oli vähän hukassa ja meinasi jäädä seisomaan, joten vahvistelin istumista. Merkin kiertäminen vauhdikas, mutta ensimmäisellä kerralla takaisin tullessa vauhti hiipui. Toisella kerralla vauhdikas. Nouto vauhdikas, mutta ensimmäisellä kerralla tiputti kapulan tuodessa kun en kannustanut. Toisella kertaa parempi, mutta ei superinnokkaalta näyttänyt silloinkaan. Täytyy vahvistaa.  Luoksetulo vauhdikas ja hyvä. Istu-maahan-kaukot lyhyellä matkalla täpäkät.




 Ruuuuutuuuuuuuuun. Wroooooooom! © Aila

Minnan kanssa tehtiin seuraavaksi ruutua. Meinasin valita äkkiseltään seuraamisen (yllätys, yllätys), mutta Minna ehdotti josko kuitenkin ylempien luokkien liikkeitä. Minna ehdotti, että lähtisin opettamaan ruudun paikkaa kosketusalustalla ja naksuttelemalla. Tällä hetkellä Ilo koittaa bongailla ruudusta vain lelua, eikä sillä ole varsinaista ajatusta ruudusta. Lyhyemmällä matkalla paikkaa ja muuten pitkällä, jotta koira tottuu oikean pituiseen matkaan. Näytin, miten olen lelupalkalla ruutua treenannut. Pari kertaa tehtiin siten, että jätin lelun Minnalle ja lähetin Ilon ruutuun, jonka jälkeen Minna heitteli oikeaan suuntaan lelua. Palkan suunnalla on merkitystä. Ilo ei hakeutunut ruudun oikeaan alareunaan ulkopuolelle, kuten aavistelin. Kokeillaan kosketusalustan ja naksuttimen kanssa oikean paikan opettamista. Luultavasti toimii ja uskon, että Ilo oppii nopeasti. Pitää antaa koiran oivaltaa tarjota katsekontaktia ennen ruutuun lähetystä, ei pidä erikseen pyytää.

Ruudun jälkeen tehtiin vielä tunnari samalla tapaa kuin aikaisemmin. Ilo räjäytti taas häiriökasan, mutta enää ei kannellut tunnareita. Ilo alkoi käyttää nenää nopeammin kuin aikaisemmalla kerralla ja oma tunnari löytyi ruohikosta piilotettuna helpommin. Superbileet pystyyn! Kuulemma hienosti ensimmäiseksi treenikerraksi.

Ai jäikö vähän kiinni? No kui? © Aila

Ilo haukahti kerran ruutuun lähtiessä ja kerran tunnistusnoutoon lähtiessä. Heti kun oli vauhtia ja viereiseltä kentältä kuului kiihtyneiden agiliitäjien ääniä. Minna sanoi, että jos tuosta ongelma näyttää tulevan (tuskin kun ei normitilanteissa ääntele), voi harjoitella nameista luopumisen kautta. Nameja maahan, koira saa luvan syödä namit ja vasta sitten lähetetään tekemään tehtävää. Toimiva Ilolla, testattu merkin kierrossa Miinun treeneissä.

Sain vinkin opettaa Iloa myös siten, että minulla on molemmissa käsissä pihdit ja tunnarikapulat. Toinen tunnarikapuloista on oma ja kiinnostuksesta omaa kohtaan palkataan. Toisesta ei palkata. Testiin menee tämä!




 Paikkikset. Tai no istuminen vasta alkamassa (tai loppumassa). © Aila

Tehtiin porukalla 1min paikkamakaaminen. Minä olin piilossa auton takana, oikeastaan koko minuutin. Kuikuilin Iloa ja se saattoi nähdä parhaimmillaan lippalakkini. Ilo makasi hienosti ja rauhallisesti, eikä näyttänyt erityisemmin ihmettelevän poistumistani. Piilopaikkikset treeniin! Ilo kävi makaan vähän hitaasti parikin kertaa, mutta löytyi se ripeämpikin maahanmeno. Nousi täpäkästi. 1min paikkaistuminen hyvä, ei mitään ongelmia.

Minna kysyi lopuksi meiltä jokaiselta monta kertaa palkattiin koirat liikkeiden alkujen perusasennoista. Tuota, jokainen taisi vastata 0. Pieni sepustus siitä, kuinka perusasento on kaiken pohja ja kuinka siitä pitäisi palkata. Jos perusasento on huono, liikkeet kärsii. Perusasennosta pitäisi tehdä hauska juttu. Tiedättekö mitä, meidän ongelma on luultavasti juuri tämä. Ilon perusasennot on mielestäni alkanut vähän vinottaa, mutta onko ihme kun en anna niille arvoa? Nyt tehdään perusasennoistakin hauskaa, jospa saataisiin suoruutta ja tiiviyttä taas.

Iipidiipi vähän söpisteli. © Aila

Kommentit

  1. Kiva kun jaksat aina kirjoitella teidän treeneistä, hyviä vinkkejä saanut täältä, kiitos! :)
    Tuo perusasentojen palkkaaminen osui ja kolahti ihan kybällä :D En muista koska olisin palkannut koiraani perusasennoista, ei ihme että etenkin kokeissa näkynyt pa:n takkuaminen. Nyt tämä menee meillä tehotreeneihin, pa:t tulee oleen super kivoja :)

    VastaaPoista
  2. Mukava kuulla! Kiitos itsellesi. :-) Minulla on mahdottoman huono muisti, joten on pakko kirjoittaa treenitarinoita ja vinkkejä ylös. Tosin aina en edes treenien jälkeen muista kaikkea, vaikka kuinka yritän. Käsittämättömän huono muisti. Perusasento kolahti itseenikin todella. Olen pitänyt aivan liian mitättömänä, vaikka se tosiaan on "aika" oleennainen osa kaikkea. Tehotreeniin täälläkin. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Into opettaa ja oppia on suuri, sen myötä perusasiat tuppaavat joskus unohtumaan/jäämään vähemmälle :) Mutta sitähän tämä toko on, välillä mennään eteenpäin ja välillä joudutaan palaamaan peruasioiden ääreen :D

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit