Melkoinen metelipäivä

Tiistaina Millin & Priyan kanssa hallilla tokoilemassa. Minulla ei ole (vielä) avainta, mutta Millillä on ja ryhmäpaikallisena pääsin Millin mukana hallille ilmaiseksi. Kentällä aluksi vuorotellen, avustimme tarpeen mukaan toisiamme ja lopuksi kentällä samaan aikaan. Olin tehnyt treenisuunnitelman, mutta ei se pitänyt.

Aluksi kokeenomaisena seuraaminen ja luoksetulo. Liikkuroituna, siirtymineen ja vain sosiaalisella palkalla. Seuraamisessa liikkeen pysähtyessä perusasento hirvittävän ruma ja täyskäännös vähän väljä, mutta muuten ihan kiva pätkä. Ilo näytti iloiselta ja kulki hyvällä kohdalla. Luoksetulo oli vauhdikas ja hyvä. Minä vähän sähläsin makuulle käskiessä kun en meinannut muistaa odottaa liikkurin lupaa ja muistin sen kun olin sanonut "m". Millin huutaessa "käsky", Ilo kuulemma nytkähti paikoillaan. Liikahti kuitenkin vasta huutaessani käskyn.


Ihan lupaava alku, mutta siitä se alamäki sitten alkoi. Jestas, sanon vain. Ilolla oli melkoinen metelipäivä (yhden Nalle Puh-kirjan nimi on tuo), mutisi ihmeellisesti ja siitä johtuen minulla oli hermot aika tosi kireällä. En tajua, miksi Ilo ajoittain mutisee. Tympäisee isosti. Jouduin antamaan palautetta, laittamaan jäähylle ja toistamaan.

Hyppy oli kamalaa kuraa. Ikinä koskaan milloinkaan ei ole ollut noin ongelmaista. En tajua, mikä ihme oli ongelma. Ilo jää hyppyyn aika helposti kiinni ja jäi tälläkin kertaa, jonka jälkeen heti ensimmäisenä varasti hypylle. Sitten mutistiin hyppyä lähestyessä tai jos silloin oltiin hiljaa, mutistiin kun minä lähdin kävelemään hypyn toiselle puolelle tai jos silloin oltiin hiljaa, mutistiin viimeistään hyppy-käskyn jälkeen. Argh! Todella raskasta. Toistoja toistojen perään, lukuisia epäonnistumisia, totaalinen hermostuminen. Kokeilin viedä Ilon hypylle namilla houkuttelemalla, nameista luopumisen kautta, ripeästi etenemällä. Luopumisen kautta paras?

Milli totesi meidän räpellystä katsoessa, että pitäisikö minun purkaa Ilon ylimääräistä energiaa leikittämällä sitä kunnolla. Kunnon lenkki ja villi leikitys ei olisi pahasta ennen tokoja. Aloin leikittää Iloa, leikittiin yhdessä, Ilo leikki yksin, heitin lelua ja kuumakin tuli molemmille. Kokeiltiin uudestaan ja silti meinasi olla vähän haastavaa. 
 
Tehtiin myös ruutua ja merkin kiertoa suurilla häiriöillä. Suurin häiriö, että ne oli aika lähekkäin samassa suunnassa. Häiriötä Ilo otti ja taas kerran tuli todettua, että erottelua meidän tarvii treenata ihan hirveästi. Ruutuun lähettäessä Ilo lähti kiertämään merkkiä ja kutsuin aina tietysti pois. Sitten alkoi jo vähän turhauttaa "mitä tässä haetaan" ja tuli pari kimakkaa haukahdusta. Sitten löytyi ruudun suunta, mutta Ilo kiersi oikean alakulman tötsää. Tuli olo, että Ilo ei oikeasti tiedä, mitä ruutu tarkoittaa. Mitä odotan siltä. Päätin alkaa naksuttelemaan ruudun paikkaa. Ilo tarjosi kaikenlaista ruudussa, mutta sain kuin sainkin naksuteltua oikeasta paikasta. Ilo sai vuorotella ruudun ja merkin kiertämisen välillä. Hyvää treeniä ja yllättävän hyvin selvittiin. Merkin kiertäminen suoraan leikistä. Ilo bongasi hienosti, lähti kiertämään vauhdikkaasti ja teki tiukan kurvin.
 
 Warma (Let´s Talk About I am Soldier), Ilo, Priya (Wirneen Ilmalento) ja Jedi (Wirneen Jokumuumuka). Puuttuu Arthur.

Tänään hallilla Tampereen Wirnistelijöiden kanssa. Milli & Priya (I-pentue), Piritta & Jedi (J-pentue), Saila & Arthur (sijoitus Hollannista) ja Maria & Warma (sijoitus Itävallasta). Ilo on nähnyt Priyaa paljon ja Jediä muutaman kerran, mutta Arthurin ja Warman vain pentuina. Ilo tunnisti koirat "omikseen", kiinnosti. Hallissa koirat ei saanut moikata ja ulkona oli pimeää, joten kävimme remmilenkillä. Ilo selvästi odotti aussieriekkuja.

Hallivuoroa oli varattu kahdeksi tunniksi, mutta Ilon kanssa olimme paikalla vain jälkimmäisen tunnin. Myöhässä yllättäen. Treenattiin vuorotellen, mutta meidän vuorolla pyysin jotain muuta (Milli & Priya tuli) treenaamaan samaan aikaan. Lisähäiriötä ja omat paineet vähenee kun kaikki ei tuijota vain meitä. Minulla ei ollut mitään varsinaista treenisuunnitelmaa, mutta tehtiin pieni sekalainen pätkä - tavoitteena hyvä fiilis molemmille. Onnasi.



 Treenieläin, joka oli kovin iloinen. Kestohymy naamalla ja tuuhea häntä heiluen.
 
Seuraaminen tosi kivaa, kunnes aussiekaverit istui rivissä samalla kentällä (paikkista varten) ja kontakti alkoi rakoilla. Noutoa vauhdikkaasti. Pari kertaa jouduin kutsumaan kapulalta pois kun päästi äänen lähtiessään. Ilo myös nytkähtää kun vain heilautan kättäni eli tätä pitää treenata. Tosi kivojakin kokonaisia noutoja, palautuskin laukalla ja ilman pään kääntelyä. Kapulan pitoakin tuli vähän treenattua pitkästä aikaa. Ilo sai seurata kapula suussa, hyvin sujui käännöksineen ja juoksuineen. Maahanmeno oli vaikea ja kapula putosi. Sivulle nouseminen hyvin. Kertaalleen jäävät ja menikin tosi kivasti. Ilo reagoi nopeasti. Seisomisessa kävi istumaan, mutta seuraavalla kerralla tulikin täpäkkä stoppi. Ei tehty jääviä seuraamisesta vaan Ilo kulki ilman käskyä lähelläni. Ruudun paikkaa naksutellen. Kesti tosi kauan tajuta oikea kohta. Ilo haki etureunaan tai oikealle sivuun. Kun pääsin merkkaamaan oikean paikan, sujuikin huomattavasti paremmin. Lamppu syttyi päässä, kuten yksi treenikaveri totesi. Hyppy sujui paljon paremmin kuin tiistaina. Onnistuneita hiljaisia suorituksia. Paikkikset ok.
 
Treenien jälkeen käytiin vesisateessa pimeydessä lenkillä. Ei haitannut yhtään kun oli hyvää seuraa. Olipa kivat treenit ja tosi kiva nähdä muita Wirnistelijöitä. Pitäisi useammin nähdä kun samalla paikkakunnalla asutaan. Piritta tarjosi meille vähemmän karvaisille loppupalkaksi konvehteja, kuinka huomaavaista. :-) Suut makiaks!

EROTTELU JA LUOPUMINEN TREENIIN. NYT. NYT! NYT!!! N-Y-T!!!!!!!!!!!!!!

Kommentit

  1. Teille ois haaste!:) http://shetlandia.blogspot.fi/2015/12/vastaillaan-taas-kysymyksiin.html

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit