OnniDog'15 sunnuntai

Herätyskello soi taas aikaisin ja väsymys painoi, mutta ei haitannut menoa. Edessä oli viimeinen OnniDog 2015 päivä - odotin sitä innokkaasti ja toisaalta myös vähän haikeasti. Aamu oli todella sumuinen ja vähän kolea, mutta päivän mittaan aurinko tuli taas piristämään. Ihan huikeat kelit sattui OD-viikonlopulle, ei voi muuta sanoa.


Agility 09.00-10.00 Kouluttaja Maarit Hintikka

Agilitytauon jälkeen odotin tätä tuntia innolla. Tänä vuonna ilmoittauduin agilityn jatkoryhmään ja odotukset oli korkealla. Viime vuonna agility oli vähän pettymys, mutta rehellisesti sanottuna tänä vuonna tämä agility oli vielä suurempi pettymys. Seisoimme kaikki samassa rykelmässä ja kouluttaja näytti paikoiltaan mikä este tuli milloinkin. Mielestäni se oli epäselvää. Minua alkoi vähän turhauttaan. Rata alkoi renkaalla, jota me ei olla hirveästi harjoiteltu, joten heti alussa riitti meille haastetta. Taisteltiin alkupätkän kanssa ja päätin lopettaa meidän treenin varsin lyhyeen, koska tympäisi. Lähdin Ilon kanssa lenkille ja siitä valmistautumaan luennolle.

Renkaalla tosiaan oli ongelmia. Lisäksi muistaakseni unohdin merkata estettä ja pitää ohjausta yllä. Normisäätöä siis, kuinkas muuten. Pyysin erästä treenaajaa kuvaamaan, mutta en tajunnut sanoa videokuvaamaan ja videopätkää ei tullut otettua. Tämä oli nyt ainoa koulutus, joka oli minulle vähän pettymys.




 © Joku ryhmäläinen

Hanna Juuti: Raakaruokinta ja koiran luontainen hyvinvointi-luento 10.00-12.00

Hanna Juuti on koirahierontaterapeutti, jonka toiminnan pohjana on tukea koiran luontaista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti vaihtoehtoisen eläinterapian ja eläinrefleksologian menetelmin. Hoitojen tukena hän käyttää tarvittaessa myös homeopatiaa ja kasvilääkintää sekä antaa ohjeistuksia luonnonmukaiseen ruokintaan.
Aiheena raakaruokinnan perusteet, stressin vaikutukset hyvinvointiin, hyvinvoinnin tukeminen luontaisin menetelmin/homeopaattinen kotiapteekki. Koiran raakaruokinta kiinnostaa minua ja minun oli pakko päästä luennolle. Ilo syö 50/50 menetelmällä, puolet nappulaa ja puolet raakaruokaa. Tarkoitus on tulevaisuudessa siirtää kokonaan raa'alle ja sitä ennen haluan ahmia itseeni kaiken mahdollisen tiedon raakaruokinnasta.

Hanna luennoi hienosti ja hän selvästi tiesi, mistä puhui. Se on toki suotavaa luennolla. Koneet alkoi reistailla, joten piti tiivistää eturiveihin ja katselimme kannettavan näytöltä. Hätä keinot keksii ja hyvin selvittiin. Tekstit vaihtui aika tiuhaan tahtiin, enkä pysynyt perässä. Sain luentomateriaalit jälkikäteen sähköpostilla, pisteet siitä.




Luennolla tuli paljon asiaa. Tuttua ja tuntematonta. Hanna otti vastaan kysymyksiä ja vastasi niihin kattavasti.

* Koira ei ole ihminen, eikä ihminen koira. Ihmisten pitää opetella koiran kieli.
* Koira ei lähde markettiin ostamaan nappulaa tai ala grillissä kypsentämään lihaa. Valitsee raa'an. Raakaruokinta on koiralle biologisesti oikeaoppista eli lajityypillistä ruokaa. 
* Koiran luontaiset tarpeet. Jäljestäminen, etsiminen ilmavainulla. Vaaniminen. Saaliin jahtaaminen, kiinni tarttuminen, taisteleminen, tappaminen, raateleminen, raadon puolustaminen, kantaminen ja kätkeminen. Ruoan tutkiminen, pureskeleminen, nieleminen. Reviirikäyttäytyminen ja vahtiminen, lauman puolustaminen. Ääntely, viestiminen ja signaalit. Liikkuminen, leikkiminen ja kaivaminen. Aktivointia 3-6h päivässä. Lepääminen, pesänteko/petaaminen. Emotionaaliset ja sosiaaliset tarpeet. Lisääntyminen ja pentujen hoito.

Luennon ajaksi jätin Ilon autoon luentosalin eteen. Takakontti piti jättää auki, joten virittelin Ilon häkkiin jos jonkinlaiset remmelit, jotta kukaan ei saisi Iloa nopeasti mukaansa. Kyttäsin jatkuvasti ikkunasta, onko koira tallella. Kamalaa! Ihana Eija pelasti minut panikoimiselta ja kertoi hakevansa Ilon Kaylan kaveriksi lenkille.  Jes!



Kickbike 13.00-14.00 Kouluttaja Kai Immonen

Luvassa oli kikkarointia! En ollut ennen kickbikea kokeillut, mutta se oli rakkautta ensipotkuttelulla. Tai no olin, viime vuonna OnniDogissa sen ihan minimaalisen pätkän, ilman koiraa. Tutustuimme aluksi laitteisiin kickbiken kojulla, valitsimme kikkarit ja sopivat kypärät. Harjoittelimme Kain opastuksella oikeaoppista potkuttelua ilman koiraa.  Mielestäni tämä oli ihan todella hyvä juttu. Kikkarilla potkutellessa on oikeasti aika monta asiaa, johon tulee kiinnittää huomiota. Asento, potkiminen, vuorotellen jalkojen vaihtaminen, jarruttaminen... Lisäksi koira.

Potkuttelimme hiekkatiellä. Suoraa, ylämäkeä, alamäkeä. Aluksi tuntui haastavalta kun piti miettiä niin kovasti, mitä teki milloinkin. Hiljalleen rytmi alkoi löytyä ja tuntui luontevalta. Palattiin hakemaan koiria. Minä potkuttelin Ilon kanssa kaksi ympyrälenkuraa. Ilo sai vetää ja vauhtia riitti. Käännöksiin himmasin ihan suhisemalla ja pienellä avustuksella nekin sujui ihan mukavasti. Harjoitella pitää, omat käskyt käyttöön. Ilo veti vauhdikkaasti ja hyvin. Menohaluja ja vetointoa riitti molemmille kierroksille. Olisin halunnut vedättää lisää, mutta en uskaltanut.


Paikalla oli Kain lisäksi muita vetotyyppejä. He neuvoivat ja auttoivat. Kokemattomille ja/tai hitaammille koirille käytettiin apuria houkuttimena. Meiltäkin kysyttiin, mutta ei Ilo tarvitse kun vetointoa riittää ilmankin ihan riittämiin. Kierrosten jälkeen yksi tyypeistä totesi, että ihan hyvin näytti Ilo vetävän. Totta, itse olin tyytyväinen. 




© Hanna

Flyball 15.00-16.00 Kouluttaja Henna Ikäheimo

Pohja oli ikävä. Aluksi katsottiin tennispallon avulla hakeutuuko koira enemmän oikealle vai vasemmalle. Minä en oikein huomannut eroa. Harjoittelimme pallon ottamista laitteesta, hyppyjen hyppimistä ja hyppyjen kautta pallon laitteesta ottamista. Laitteesta otti pallon reippaasti ja epäröimättä. Hypytkin suoritti ihan mukavasti, mutta tuominen oli haastavampaa. Meinasi selvästi kiertää hypyt. Täytyi avustaa ja innostaa tulemaan oikeaa reittiä. Omatoimisesti sai harjoitella sivummalla hyppyjen yli pallon (maasta) hakemista ja tuomista. Ilo sai taas kehuja. Käännöksiä Henna toivoi tiiviimmäksi kun Ilon rakenteella sellaiseen pystyy. Harjoittelimme tiiviimpiä käännöksiä pienellä kierrettävällä kepillä avustettuna. Ihan hyvin lähti sujumaan. Olin tyytyväinen Ilon menoon. 


Milli ja Priya tuli turisteilemaan. Meidän oli tietysti aivan pakko moikata ja punaiset saivat leikkiä keskenään. 

 W. Ilmalento, W. Jompsin Kumpsin ja W. Ilopilleri.
 Porsaita äidin oomme kaikki, eiku mitä... Aussiet sydän.

Jättitemppurata ja tapahtuman päätös 17.00 - 

Tapahtuma päätettiin jättitemppurataan. Kaikki radan suorittaneet palkittiin. Palkintopussista löytyi  pientä herkkua ja Berran hihna. Mielestäni hyvä idea pitää temppurata ja palkita kaikki suorittaneet. Temppuradalta löytyi jos jonkinlaisia tehtäviä. Ainakin renkaan läpi hyppääminen, hypyn ylittäminen, hulavanteiden sisälle asettuminen (molempien piti käydä), pari agilityputkea, tötsien pujoittelu, etujalkojen nosto korokkeelle, luoksetulo houkutuskujan läpi, lyhyt paikallaolo ruudussa, sivulletulo ja katsekontakti. Ilo tunnistettiin. Meidän blogia oli luettu ja Ilo sai kehuja ihanuudestaan. Ilo saattoi äännellä aksainnoissaan, mutta suoriuduttiin.

Hauskan temppuradan jälkeen oli aika sanoa kiitokset ja heipat. Kotimatkalle hymysuin. Väsytti, niin minua kuin koiraakin. Uni maittoi ja moneen päivään ei jaksettu tehdä muuta kuin lenkkeillä. Onhan tuollainen tapahtumarikas viikonloppu raskas, mutta mielestäni niin kovin rikastuttava. Mielestäni ei ole paha, jos aktiivisesti liikutetun ja treenatun koiran kanssa vetää kerran (pari) vuodessa tuollaisen rankemman viikonlopun. 

Pientä parantamisen varaa on aina, mutta ilokseni voin todeta, että parantamista oli tapahtunu jo viime vuodesta. Yleisön palautteet oli selvästi luettu ja niihin oli kiinnitetty huomiota, nostan hattua. Itse olen todella tyytyväinen vuoden 2015 OnniDogiin. Toivon suuresti, että OnniDog ajautuisi suuren kansan tietouteen ja koiraihmiset porukalla ilmestyisivät ensi vuonna tähän hienoon koiratapahtumaan. Minä henkilökohtaisesti tykkäsin tänäkin vuonna niin paljon, että myös ensi vuonna on pakko päästä mukaan. Huikea tapahtuma, jossa on mahdollisuus päästä tutustumaan eri lajeihin hyvässä opissa. Mahdollisuus löytää superkiva laji itselle ja koiralle - laji, jota mahdollisesti muuten ei tulisi kokeiltua. Mahtavia luennoitsijoita ja opettavaisia luentoja. Viikonloppu koiraillen, mikäs sen mukavampaa? Tapahtumassa on erilaisia ihmisiä, mutta kaikkia yhdistää yksi asia - koirat. Yhteisöllisyys ja hyvä henki. Suosittelen kahden kerran perusteella ja innolla odotan tulevaa!

Kiitos Marialle ja muulle OnniDogin tiimille! Kiitos luottamuksesta. Oli hienoa olla tämän tapahtuman ensimmäinen bloggaaja. Harmittavasti en saanut toteutettua bloggailuani, kuten olin etukäteen suunnitellut. Minulla ja Ilolla oli niin paljon ohjelmaa, että en ehtinyt haastatella ja kuvata muita läheskään niin paljoa kuin oletin. Hyvä kun ehdin paikasta a paikkaan b oikeaan aikaan. Selvästi ei sovi itse tapahtumaan osallistuminen ja bloggaajana toimiminen yhteen tällaisen tapahtuman yhteydessä. Lisäksi kameran muistikortit täyttyivät hämmentävän nopeasti ja videot jäivät tästä johtuen vajaiksi, enkä saanut edes kaikkea haluamaani videoitua.

Lue myös:

Kommentit

  1. Heii sori kun en tajunnut sillon että halusit videota agilitystä :D Toi agility oli kyllä mun mielestä kans pettymys.. Mutta muuten oli kivaa.
    Tää sun blogi on kiva ja Ilo on huippu! :)

    VastaaPoista
  2. En tajunnut itse sanoa, pyysin kuvaamaan. :-D Oma mokani täysin. Kiitos kuvista kuitenkin! :-) Toivottavasti ensi vuonna vieläkin tarkemmin mietitään agilityä. :-) Kiitos paljon! Ilo on kyllä aika ihq! <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit