Wirneen leiri 2016

Tätä 13.05.-15.05.2016 viikonloppua on odotettu kauan ja vihdoin koitti Wirneen leiri. Tämä oli jo kolmas Wirneen leiri, leirit 2014 ja 2015. Kaksi aikaisempaa leiriä on järjestetty Kuralan kartanotilalla Yläneellä, mutta tänä vuonna - porukan kasvettua entisestään - leiri järjestettiin Kunkkulan koirakeskuksessa Hartolassa. Hyvä sijainti, kivat maastot, loistavat treenikentät, ystävällinen henkilökunta, maistuvat ruoat ja tilavat sisätilat. Osoittautui erittäin hyväksi paikaksi, vaikka Kuralan kartanotilalla onkin aivan erityinen paikka sydämessäni.





 Parkkipaikastakin tunnistaa koiraleirin...

Ensimmäistä kertaa Ilolla EI OLLUT juoksut leirin aikana. Hurraa! Ensimmäistä kertaa ei tarvinnut miettiä, mihin tilanteeseen voi koiran ottaa ja mihin ei. Oikeastaan yksikään narttu ei juossut, vaikka narttuja oli paikalla 20. Paikalla oli Wirneen H-pennuista 5/6, I-pennuista 5/6, J-pennuista 6/8, K-pennuista 7/7, L-pennuista 4/6, M-pennuista 1/3, sekä lisäksi 3 Windedos koiraa ja 3 muuta. 34 aussieta ja koirien ihmiset. Aikamoinen jengi, mitä? Kuinka hyvä henki porukalla oli, vaikka noin paljon toisilleen vieraita koiria ja ihmisiä. Aivan huikeaa hei!

Tämä oli myös ensimmäinen leiri, jonne matkustin Ilon kanssa kahdestaan. Hienosti sain lastattua auton pelkästään meidän tavaroilla. Koskahan sitä oppii pakkaamaan järkevästi? Hyvin selvittiin matkasta kahdestaan. Ilo matkusti tuttuun tapaansa nukkuen, minä katselin maisemia ja kuuntelin musiikkia.  Ajomatkaa/suunta 190km ja 2h 20min. Menomatkalla pysähdyin sattumalta upean vanhan myllyn kohdalla. Todella kaunis paikka! En edes eksynyt. Kunkkulaan kääntyvän risteyksen ohi ajoin, mutta tajusin kohdalla ja pakitin risteyksen kohdalle. Saavuin kohteeseen kuuden aikoihin perjantaina ja kotiin saavuin sunnuntaina aika samoihin aikoihin.

 Ilo & Melli (Wirneen Jännitysmomentti).
 Kayla (Wirneen Jompsin Kumpsin) & Ilo.



 Ahneita aussieita oomme kaikki, oomme kaikki, oomme kaikki...

Paikalla oli jo joitain Wirnistelijöitä. Saimme huonekaveriksi Eijan ja Kaylan (Wirneen Jompsin Kumpsin). Olimme Ilon kanssa tyytyväisiä huonekavereihin ja huoneeseen. Eija oli valinnut meille tilavan neljän hengen huoneen, joten kyllä todella kelpasi majoittautua. Tavarat sisälle ja pihalle hengailemaan. Ilo nosti egohäntänsä ja erityisesti siskoille piti vähän egoilla (jäykkä liikkuminen, häntä tötteröllä, pää selän päälle meininkiä). Häntä oli tötteröllä viikonloppuna, mutta ongelmia ei ollut kenenkään kanssa. Ilo on kyllä vähän hölmö koira. Ihme egohäntä, vaikka ei ole kuitenkaan mikään riidanhaastaja. Häntä tötteröllä paikasta toiseen, pienestä pitäen.

Porukkaa alkoi saapua paikalle. Osa tuli vasta yöllä, osa tuli seuraavana päivänä, osa tuli sunnuntaina. Kaikki ei ollut siis koko viikonloppua. Illemmalla järjestettiin Wirneen ensimmäinen leirikaste isolla ruohokentällä. Meidät jaettiin kolmeen joukkueeseen ja tehtiin viestimäisesti erilaisia tehtäviä. Tehtävissä tyyli oli vapaa - sai suorittaa koira, ihminen tai molemmat yhdessä. Toisen ylittäessä "maaliviivan", toinen sai lähteä matkaan ja luonnollisesti nopein joukkue voitti. Meidän joukkueessa oli Siiri & Kybä, Mari & Lysti ja Sari & Tintti. Tehtävät 1. Lelun noutaminen. 2. Kahden tötterön pujoittelu kahdeksikkona. 3. Taaimmaisen tötterön kiertäminen. 4. Luoksetulo, ohjaaja juoksi maaliin ja kutsui koiran luokseen.  Ilolla kierrokset nousi ja sillä oli hirveän hauskaa. Luoksetulossa Ilo oli viimeinen, joten kukaan ei ollut pitämässä siitä kiinni kun itse lähdin juoksemaan kohti maalia. Teki vähän tiukkaa. Meidän joukkue voitti! Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue vai miten se meni.


 2v 10kk.

Jäätiin kentälle treenaamaan. Treenattiin Ilon kanssa BH-koetta varten. Seuraaminen, istuminen, maahanmeno ja luoksetulo. Hyvin sujui kaikki. Kentällä oli useita koiria, mutta Ilo keskittyi työskentelemään minun kanssani. Ilo työskenteli innokkaasti. Seuraamisen täyskäännökset oli erityisesti mieleeni. Paikkamakuu kentän laidalla muiden treenatessa koiriaan. En tiedä enkö kertonut Ilolle tarpeeksi selvästi, mitä mennään tekemään kun se lähti hipsimään perääni. Ei toisten koirien luokse ja minunkin perääni epävarmasti hipsien. Otettiin uudestaan.

Illalla istuttiin porukalla notskin äärellä ja paistettiin makkaraa. Otin Ilon mukaan, koska uskoin sen käyttäytyvän mallikkaasti. Mallikkaasti se käyttäytyikin, mitä nyt välillä silmät kiiluen katseli muiden eväitä. Esiteltiin itsemme ja koiramme. Miten päädyttiin aussieen ja juuri Wirneen kasvattiin. Oli todella mielenkiintoista kuulla näitä tarinoita. Ainakin muutama ihminen on törmännyt Wirneen kenneliin meidän blogin kautta ja siitä on aina yhtä mahtava kuulla. Nukkumaan pääsin joskus yhden jälkeen yöllä. Uni maittoi. Ilo nukkui jaloissani sängyssä. Annoin luvan, vaikka kotona ei saakkaan sänkyyn tulla. Yöllä Ilo oli kuulemma käynyt Eijaa pusuttamassa ja käynyt nukkumaan väljemmille vesille kun oli sopivasti kaksi sänkyä vierekkäin.



Lauantaina kello soi 7.00. Aamupalastelemaan menimme 8.00 ja sitten oli reilu tunti aikaa, sillä koulutukset alkoi 10.00. Agilityä koulutti hiekkakentällä Lotta Vuorela ja tokoa koulutti nurmikentällä Nina Nerg-Toivola. Toko on meidän laji, joten päätin heti alkuunsa valita tokon meidän koulutuslajiksi. Leirin hintaan siis sisältyi koulutus joko tokossa tai agilityssä. Oltiin etukäteen lähetetty esittelyt ja tehtiin pienet esittelyt myös ennen treeniä. Treeniaikaa oli 30min/koirakko. Treenin sai vetää joko putkeen tai 15min pätkissä. Kaikki taisi pätkittää treenit.

Olin miettinyt etukäteen listan aiheita ja lista oli naurettavan pitkä. Muita vähän naurattikin listan pituus. Loppujen lopuksi treenasimme vain yhtä liikettä. Tunnistusnoutoa, joka tulee sitten voittajaluokassa eteen. Tunnaria on tehty aika vähän. Nenähommia on tehty enemmän. Aikoinaan aloitin harjoittelun piilottamalla Ilolle keppiä luontoon ja sieltä piti oma löytää. Omaa tunnarikapulaa olen piilottanut sisälle ja pihalle. Pari kertaa ollaan treeneissä ohjatusti tehty, mutta treenikerrat on hyvin vähäisiä. Ilolla on käytetty häiriöpinoa, tunnaria on piilotettu ruutunauhaan ja olen yksittäisiä vääriä kapuloita pitänyt oman mukana. Ilolla on tosi suuri palo tunnareiden luokse, se lähtee hommiin todella vauhdikkaasti ja räjäyttää pakan. Meidän treenivuoro oli toisena.



Siskot töissä osa 1. Ihme (W. Ihmejakumma) tokoilee.

 Siskot töissä osa 2. Tintti (W. Ilmiliekki) aksaa.

Kerroin Ninalle tunnaritarinan ja näytin, miten Ilon kanssa on tehty. Laitoin häiriökasan, häiriötunnarin ja oman tunnarin. Ilo lähti räjähtävällä innolla, räjäytti häiriökasan ja toi oman. Nina totesi, että hän kiinnitti enemmän huomiota räjähtävään alkuun kuin tunnareilla työskentelyyn. Keskityttiin rauhallisiin lähtöihin. Jätin Ilon istumaan ja kävelin itse vähän lähemmäs tunnareita. Lähetin Ilon matkaan - se inahti ja lähti kauhealla vauhdilla. Käskin pois ja kokeiltiin uudestaan. Olisiko käynyt toisenkin kerran samalla tapaa, sillä Nina huomautti kun en kehunut Iloa rauhallisesta käytöksestä. Totta. En myöskään antanut tunnarikäskyä tarpeeksi kuuluvasti, koska yritin välttää liian innokkaan äänensävyn. Jätin Ilon istumaan, kävelin lähemmäs tunnareita, kehuin Iloa rauhallisella äänensävyllä rauhallisesta käytöksestä ja annoin selkeästi käskyn etsiä oman. Lähdöt rauhoittui huomattavasti.

Ninan mielestä Ilolla oli selvästi ajatus noutoliikkeestä. Äkkiä hakemaan kapula ja tuomaan ohjaajalle. Tehtiin häiriökasalla, häiriötunnarilla, useammalla häiriötunnarilla. Ilo käytti enemmän silmiään ja suutaan kuin nenäänsä. Ilo haistelun sijasta maisteli, mikä on oma. Oman toi aina, mutta ei homman nyt silti noin pidä mennä. Sain huomautuksen siitä, että oma tunnari vaihtuu jokaisen kerran jälkeen. Kun koira ottaa tunnarin suuhunsa, se haistee koiran kuolalle. Ajatus kun on se, että kapula tuoksuu minulta. Tiedän toki, että samaa kapulaa ei käytetä useita eri treenikertoja, mutta treenikerralla eri toistoissa olen käyttänyt samaa kapulaa. Nina myös huomautti siitä, että palkkaan Ilon helposti lähtemällä pois ja kehotti mielummin palkkaamaan kävellen koiraa kohti. Ilolla tulee entistä enemmän kiire perääni. Yllättäen en ole kiinnittänyt huomiota asiaan.

Nina ehdotti harjoitusta matolla. Koira viedään pois, maton alle laitetaan oma tunnari. Minulla ei ollut mattoa, mutta minulla oli Ilon häkin alusta. Vein Ilon korkean esteen taakse piiloon. Laitoin tunnarin alustan alle keskelle. Seuruutin Ilon lähemmäs, siirryin Ilon ja tunnareiden välille. Kehuin Iloa rauhallisesta käytöksestä ja käskin etsiä oman. Ilo luuli, että alusta toimii kosketusalustana. Juoksi itsevarmana alustan päälle pönöttämään - ei tapahtunut mitään, joten Ilo kokeili auttaisiko istuminen. Naurun seasta kutsuin Ilon pois ja lähetin uudestaan. Ilo sai juonesta kiinni ja löysi oman. Jatkettiin samaa rataa. Viimeisellä kerralla otettiin häiriötunnari, joka pilkisti vähän alustan alta. Ilo ei nähnyt tunnaria - olisi varmasti ottanut sen, jos olisi nähnyt. Näitä harjoituksia voi jatkaa kotona. Lisätä kapuloita, piilottaa eri kohtiin ison maton alle, välillä pilkistää väärä, välillä oikea, välillä näkyy melkein kokonaan ja sitä rataa. Homman juju, että koko ajan tapahtuu jotain muutosta ja koira joutuu oikeasti etsimään oikeaa tunnaria. Iloa kuvailtiin sanoin kiihkeä koira. Pienempi tila voi himmata.


* Jokaisella toistolla uusi tunnarikapula.
* Kehu koiraa rauhallisesta käytöksestä. Rauhallisesti.
* Käskytä koiraa kuuluvasti ja selkeästi.
* Älä lähde karkuun lelun kanssa, mielummin koiraa kohti.
* Inahduksesta huomautus, eikä aina vain uusiksi uusiksi uusiksi. Alkaa turhauttaa.

Kuuntelin mielenkiinnolla kun Nina kertoi toimivansa koiriensa kanssa kisatilanteissa samalla tavalla kuin minä olen toiminut Ilon kanssa. Ennen omaa vuoroa ei aleta enää treenata, koira viettää aikaa omissa oloissaan rauhassa, on vähän tylsääkin, palo kentälle ja tylsyyden loputtua pääsee hommiin. Tämä toimii Ilollakin oikein hienosti. Katselin ja kuvailin muiden treenejä. Oli todella mielenkiintoista nähdä muita Wirnistelijöitä hommissa. Työintoa löytyy selvästi. Rakastan koirien työskentelyilmettä, parasta. Lenkillä käytiin Eijan & Kaylan, Pirittan & Jedin ja Marian & Justin kanssa. Ihana punalauma koiria. Seuraavaksi syötiin lounasta. Sitten alkoi vesisade.

Treenattiin rally-tokoa Eijan ja Pirittan rakentamalla ylemmän luokan radalla. Radassa oli todella vaikeita juttuja, joten treenattiin vain alkupätkää. Tarkkailevat silmät kehuivat Ilon seuraamista ja kannustivat lähtemään kisaamaan. Huomautus tuli rauhallisemmasta 270° käännöksestä, jossa Ilolla meinaa automaattisesti laskeutua pylly maahan. Ilo on tottunut tokossa istumaan perusasentoon heti liikkeen pysähtyessä. Minun pitäisi noissa käännöksissä muistaa huomauttaa Iloa, esim. "seuraa". Treenattiin taas myös BH-koetta varten. Treenattiin Eijan kanssa rinnakkain ilman koiria - näytti niin järkevältä - ja oman treenin jälkeen otettiin koirat mukaan. Ilolla meni aluksi ihan ok, mutta täyskäännöksen jälkeen lähdettiin kävelemään kohti agilitykenttää, jossa joku koira sattui aksaamaan kiljuen. Vaikutti kontaktiin ja minä en tykännyt. Huomautukset ei tehonnut halutulla tavalla ja kontakti ei parantunut, joten Ilo joutui tauolle autoon. Myöhemmin tehtiin onnistunut treeni.

 Hoot. Jocke (W. Hirmumyrsky), Raiku (W. Huutomerkki), Pihka (W. Hetimullekaikkinyt), Hoppu (W. Hermosaha) ja emä Nessa (Windedos After Eight).

 Iit. Tintti (W. Ilmiliekki), Priya (W. Ilmalento), Ilo, Nessa-emä (Windedos After Eight) ja Gatsby (W. Ikiliikkuja).


 Jiit. Melli (W. Jännitysmomentti), Kayla (W. Jompsin Kumpsin), Just (W. Just Jetsulleen), Jedi (W. Jokumuumuka), Jippi (W. Jippijaijee), Maggie (W. Johan Pomppas) ja emä Prilla (Windedos Negrita).


Koot. Djali (W. Kilpikonna), Kuje (W. Kristalliprinsessa), Karma (W. Karman Laina), Kipinä (W. Kaikki Sun Pelkosi), Nessa-emä (Windedos After Eight), Kybä (W. Kymmenen Ylöspäin) ja Sulo (W. Kolmiolääke).


Ällät. Cava (W. Lumoava Loitsu), Riemu (W. Liiankin Liekehtivä), Raiku-emä (W. Huutomerkki), Nuka (W. Lennokas Lottovoitto) ja Lysti (W. Lystikäs Lipsuttaja).

Iltapäivällä käytiin läheisessä Subissa syömässä Eijan, Pirittan ja Marian kanssa. Ei ole varmaan ikinä tullut istuttua yhtä kauan Subissa. Juttua "vähän" riitti hulluilla koiranaisilla. Huoltsikan asiakkaat saattoivat katsoa meitä hieman pitkään kun tallustelimme sisään litimärissä koiravaatteissa. Wirneen treeniliiviä, Wirneen hupparia, Wirneen treenivyötä, Wirneen pipoa... mitä näitä nyt on. Suihkun ja kuivien vaatteiden jälkeen koirat sai jäädä yläkertaan nukkumaan kun me siirryimme porukalla alakertaan iltaa istumaan. Eijalla oli synttärit ja hän osti pari tönttöä viiniä. Maistelimme muutamat viinilasilliset, söimme mutakakkua ja muita herkkuja. Juttua riitti hirveästi isolla porukalla. Menossa oli mukana Maijan ihastuttava Meno-pentu, Wirneen tuoreimmasta pentueesta. Käsittämättömän reipas, rohkea, innokas ja suloinen minityyppi. Pentukuume kasvoi entisestään, voi minua. Menolle järjestettiin eräänlainen pentutestin jatko-osa. Meno iski silmänsä pitkätukkaisiin blondeihin ja tummatukkaiset joutuivat naskalihampaiden käsittelyyn. Nimim. Ai leuka, ai kaula, ai korva, ai huuli, ai nenä, ai tukka. Haha. Oli niin hauskaa, että vedet vain lensi silmistä. Kahdentoista aikoihin kipitettiin yläkertaan unille.

Viinit toki valittiin nimen perusteella. Naureskeltiin, että kumpaahan on mennyt enemmän ja kertooko se mahdollisesti jotain. Devil's Rockia oli mennyt enemmän. ;-) Hah.

Sunnuntaina kello soi taas 7.00 ja aamupala oli 8.00. Ilo tuli yöllä nukkumaan aivan viereeni, mutta aamulla se makasi poikittain Eijan viereisellä sängyllä ja tuijotti minua. Aamiaisen jälkeen suunnattiin porukoissa treenaamaan eri lajeja, mm. rally-tokoa, agilityä, hakua ja jäljestystä oli ohjelmassa. Minä olin ilmoittanut meidät rally-tokoon, mutta Ilo pääsi treenaamaan myös BH-koetta varten, tekemään tokoa ja tekemään agilityä. Eija ja Jenna teki rallyyn kaksi rataa - toisen kokeneille ja toisen aloittelijoille. Meidän rata 1. Pujottelu edestakaisin. Pitää muistaa kiertää kyltin taa. 2. Istu kierrä koiran ympäri. Pitää muistaa hengähtää koiran vierellä hetki ennen liikkeelle lähtemistä. 3. Spiraali vasemmalle. Pitää muistaa kiertää kolme tötsää, vaikka radalla olisi neljä tötsää. Pitää muistaa käydä tehtävän suoritusalueella ja vasta sitten lähteä tekemään tehtävää. 4. Koira eteen, oikealta sivulle. Eteen istuu aina. Pitää muistaa, että tullessa ei istu sivulle. 5. Vasen täyskäännös. Pitää muistaa treenata myös remmin kanssa. 6. Liikkeestä maahan. 7. Askel oikealle. Pitää muistaa suorittaa reilusti esteen jälkeen, että koiran takalisto ei osu kylttiin. Pitää muistaa ottaa näkyvä askel. 8. 270° käännös vasempaan. Pitää muistaa antaa käsky, koska Ilolla menee pylly helposti maahan. 9. Koira eteen, vasemmalta sivulle istu. 10. Koira eteen, 1 askel peruuttaen, 2 askelta peruuttaen ja 3 askelta peruuttaen. Pitää muistaa ottaa kunnon askeleet ja varoa törmäämästä takana olevaan kylttiin. Rata sujui ihan mukavasti. Ilo oli hieno, mutta minä sähläsin. Meitä kannustettiin eri ihmisen toimesta menemään kokeeseen. 

Iit. Ihme (W. Ihmejakumma), Ilo ja Tintti (W. Ilmiliekki).


 Puolisiskokset Ilo ja Kuje (W. Kristalliprinsessa). Paljon on likoissa samaa.
BH-treenin tein Ilon kanssa kahdestaan. Seuraaminen, istuminen, makaaminen ja luoksetulo. Vähän olisi voinut olla täpäkämpi suorittaessa, mutta hyvin selvittiin kaikesta. Annetaan anteeksi kuumuuden ja raskaan viikonlopun takia. Myöhemmin tehtiin Eijan & Kaylan kanssa BH-treeniä. Häiriköity paikkamakuu. Ilo toisella puolella kentää, Kayla toisella puolella kenttää, me ohjaajat selin koiriimme ja Jenna heitteli Hyrrälle palloa meidän koirien välissä. Vahdin Iloa puhelimen etukameran kautta. Hyvin pysyi suuresta häiriöstä huolimatta. Ilo ja Kayla teki luoksareita siten, että välillä minä kutsuin ensiksi, välillä Eija kutsui ensiksi, välillä kutsuttiin yhdessä toinen toiseen suuntaan ja toinen toiseen suuntaan. Käskytettiin oikein provosoivasti koiriamme ja kehuttiin innokkaasti. Molemmat koirat meni hämyyn. Ilo lähti juoksemaan luokseni Eijan huutaessa Kaylaa. Aiemmassa harjoituksessa kutsuttiin koirat samaan aikaan ja oletan, että se sekotti. Ilo ei kuitenkaan juossut Eijaa kohti vaan minua kohti. Ohottelin ja vein takaisin. Enää ei ongelmaa ilmennyt. Todella hyvä harjoitus koirille. Ollaan ilmoitettu punaiset samaan BH-kokeeseen, meidän molempien koirat tykkää kauheasti toisistaan ja myös siitä toisen koiran ihmisestä. Saatetaan olla kokeessa pari, joten haluttiin  superhäiriötä.



Tein Ilon kanssa myös tokon AVO-luokan liikkeet. Paikkamakuussa istui yksin muiden treenatessa meidän kanssa samalla kentällä, viereisellä kentällä ja käydessäni autolla. Pysyi kuin tatti.  Seuraaminen oli innokasta ja paikka pysyi hyvänä. Jäävät, kaukot oli hyvät, luoksetulo ja nouto hyvät. Vauhdikkaat. Nouto vauhdikas ja muutenkin ok. Hyppy todella hyvä, vaikka este oli isompi ja korkeampi kuin normaalisti. Tässä välissä kysyin Ilolta, mikä sitä oikein vaivaa kun näin hyvin menee. Siitä se sitten lähti. Merkkiä kiertäessä viereisellä kentällä aksattiin äänekkäästi ja Ilo inahti muutaman kerran lähtiessä, joten kutsuin pois ja vasta luopumisen kautta lähetin kiertoon. Ruudun paikka oli aivan hukassa. Ilo tarjosi pitkästä aikaa vasemmalta ulkokautta ruutuun menemistä. Näytin Ilolle oikean paikan kulkemalla Ilon linjaa ruutuun. Onnistumiseen lopetettiin ruutuilukin.

Kirsikkana kakun päällä Ilo pääsi vähän agiliitämään Maijan kanssa. Ilo lähti hyvin Maijan kanssa hommiin, vaikka ei ole kauhean läheistä tuttavuutta koskaan Maijan kanssa tehnytkään ja vaikka minä seisoin kentän laidalla. Ilo lähti hyvin leikkimään Maijan kanssa. Hyppy-putki-kikkailua. Ilo oli vauhdikas oma itsensä. Tosin kiersi ja alitti esteen muutaman kerran. Maija sanoi, että näytti kuin Ilo olisi ajatellut tehtävää tokona. Sanoi myös jotain suorituskulmasta. Maija kehui erittäin innokkaasti oikeasta suorituksesta, joten Ilo onneksi lopettu tuon toiminnan.  Käytiin lenkillä Joannan & Cavan ja Minnan & Kujeen kanssa.  Ennen treenejä oltiin roudattu tavarat autoon ja siivottu huoneet, joten päivällä lounaan jälkeen lähdimme Ilon kanssa kahdestaan kotimatkalle.




Tuli niin hiki, että piti käydä ojassa pulahtamassa.

Ilo oli hieno leirikoira. Minun ei tarvinnut miettiä tai murehtia sen takia. Pystyin ottamaan Ilon kaikkialle mukaan, eikä minun tarvinnut epäröidä osaako se käyttäytyä. Toisten koirien kanssa Ilo ei hirveästi innostunut leikkimään, mutta ajoittaisesta egohännästä huolimatta koirat tervehdittiin ihan ystävällisesti. Ihmisetkin tervehdittiin ystävällisesti. Silloin kun en voinut ottaa Iloa mukaan (lähinnä ruokailut), Ilo odotti joko meidän huoneessa tai Eijan autossa superhäkissä ja ongelmia ei ilmennyt silloinkaan. Olen erittäin tyytyväinen Iloon. 

 It's not a bordercollie, it's better. It's an Aussie.

Leiri oli erittäin onnistunut. Kiitos järjestäjille ja koko porukalle! Meillä on mahtava tiimi. Onnea on kuulua W-tiimiin.  Huippua kun on näin aktiivista porukkaa, että näitä tapahtumia järkätään ja ihmiset oikeasti osallistuvat ympäri Suomea. Oli mukava tavata jo tuttuja ihmisiä ja tutustua uusiin. Erilaisia ihmisiä, erilaisia koiria, erilaisia lajeja. Rikkautta. Ensi vuotta odotellessa... Silloin minullakin on toivottavasti kaksi koiraa, jännä.

 Meno (Wirneen Melkoinen Menijä).

Kommentit

  1. Mahtavat kuvat. Erityisen kiva oli katsoa pentuepotretteja. Juttua lukiessa teki mieli päästä mukaan. Toki tiedän siihen keinon... oma Wirnistelijä emon puolelta... Ehkä vähän pitää vielä odottaa että tuo hormoonihöperö hopunpoika aikuistuu.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Kuvia otin paljon, mutta yritin karsia tähän aika paljon. Pentuekuvat oli hauska idea, taisi Laura sitä ehdottaa. :-) Suosittelen omaa Wirnistelijää! <3 Armas ehdottomasti tarvii oman kaverin jossain kohtaa. ;-)

    VastaaPoista
  3. Kiitos Jenny ihanista kuvista! Oli kyllä hieno leiri :) ensi vuonna uudestaan!

    VastaaPoista
  4. Harmi, kun ei päästy tänä vuonna kuin pikaisesti käymään leirillä! Onneksi tätä lukiessa ei tunne jääneensä ihan yhtä paljosta paitsi :) Tosin Ilon ja Käpyn yhteistä kurre kuvaa ei muistettu ottaa!

    Ps. Voihan palkan oikea suunta sentään! Se on niin kauhean vaikeaa!

    VastaaPoista
  5. Harmillista kun kävitte pikaisesti, eikä mekään ehditty muuta kuin moikata ja kuva ottaa. Harmi kun ei muistettu mangustia! Korjataan heinäkuussa sitten. ;-)

    Palkan suunta... Voi pojat.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit