Kikkarointia ja esineiden ilmaisua

Pari viikkoa sitten perheeseen muutti kauan kaivattu kickbike. Äiti-ihana bongasi kikkarin käytettynä edullisesti ja lupasi ostaa sen minulle aikaiseksi syntymäpäivälahjaksi. Ei varmasti ole vaikea arvata, että en ihan hirveästi laittanut hanttiin. RotuRacen jälkeen hurautin hakemaan kikkaria ja suunnittelin testausta samalle illalle, mutta valitettavasti eturenkaasta puuttuikin venttiili ja pääsin vasta seuraavana päivänä - appiukon vaihdettua renkaan - testaamaan kikkarin. Testauspäivänä oli lämmin, joten Ilo veti vain ihan pienen pätkän ja kulki muuten vapaana. Hienosti kulki laite, potkiminen tuntui hyvältä ja Ilo veti hyvällä innolla. Ennen ja jälkeen vedon Ilo kävi uimassa. 

 Palkkapallo, vaikka Ilo nyt palkkautuu pelkästä vetämisestäkin.

On ollut todella kuuma, joten kikkari on majaillut eteisessä. Tänään lämmöt laski 11,8°C, tuuli voimakkaasti ja tihkui ministi vettäkin, joten oli aivan pakko päästä kikkaroimaan. Aloitettiin hissukseen kun ollaan molemmat vähän oireiltu. Flunssa jatkuu ja olen edelleen puolikuntoinen, joten liikkuminen otti keuhkoihin aika voimakkaasti. Ilo veti pienen pätkän, mutta muuten kulki vapaana. Sitä vauhdin ja riemun määrää vetopätkällä! Tosi hyvä tästä tulee kun oma kunto kasvaa ja saa hommattua vielä vetoadapterin turvallisuuden takaamiseksi. 

Sunnuntaina heräsimme kun Ilon vatsasta kuului kummia ääniä. Ajattelin, että ehkä vatsassa kiertää tai on nälkä (iltaruoka oli jäänyt välistä). Ei ollut ripulilla, ei näyttänyt voivan pahoin. Laitoin ruoan Ilolle ja laitoin merkille jo sen kun Ilo ei kulkenut perässä eteiseen ruokakaapille. Vielä isommin kun Ilo ei kulkenut ruokakipon perässä ruokapaikalle ja itkuun pillahdin siinä vaiheessa kun Ilo ei siirtynyt ruokakipolle luvan saatuaan - ei edes yllyttämällä. "Vaikka pieniä kiviä" syövä ahneusaussie ei syö ruokaansa - erittäin huolestuttavaa. Ilo oli muutenkin apea. Olin todella huolissani, annoin työvuoroni pois ja jäin pitämään Iloa silmällä. Laitoin heti viestiä tutulle eläinlääkärille ja hän epäili vatsapöpöä. Facebookin puolella pari tuttua epäili närästystä. Hain Canikurin. Keitin riisiä, johon sekoitin hyvin vähän tonnikalaa vedessä ja mössön ohella tarjosin raejuustoa. Pienissä määrissä, useita kertoja päivässä. Päivän mittaan Ilo normalisoitui ja seuraavana päivänä ei ollut mitään. Jatkettiin kuitenkin samaa rataa. Sitä seuraavana aamuna Ilon vatsasta kuului taas niitä kummia ääniä ja ruoka ei maistunut. Nappulat ehti vähän turvota ja Ilo söi tyttären pitäessä kippoa sylissään. Ääntely loppui. Olisiko tyhjä vatsa närästänyt Iloa kun lauantai-iltana ruoka jäi saamatta ja sunnuntai menikin pienillä ruokamäärillä..?
 
 2v 10kk.

Ilo on todella - siis TODELLA - persoonallinen tyyppi. Jopa haukottelu on todella ilmeikästä ja naama jää mitä ihmeellisempiin asentoihin haukotusten jälkeen. Tänään onnistuin kuin onnistuinkin ikuistamaan yhden näistä kurttuilmeistä. 

Todella kummallista. Ilolla (tai muillakaan koirillani) ei ole ikinä ollut mitään vastaavaa ja pelästyin todella. Aloin heti panikoida, tuttuun stressipeikko-tyyliini. Onneksi on rauhallisia, järkeviä ja tietäväisiä ihmisiä lähipiirissä. Ollaan otettu aika hissukseen tähän päivään asti. Varmuuden vuoksi ollaan ulkoiltu rauhallisesti  pätkissä.

Maanantaina käytiin koulun hiekkakentällä harjoittelemassa jälkiesineiden ilmaisua. Päätin ilmaisuksi maahanmenon. Tuntuu loogiselta kun esineet on kuitenkin maassa. Otin mukaani kymmenen erilaista esinettä. Tallustelin kentän reunassa ja jätin esineet jonoon viiden askeleen välein. Viidellä ensimmäisellä esineellä käskin Ilon maahan, mutta kuudennesta kymmenenteen Ilo tarjosi itse maahanmenoa esineellä. Tänään jatkettiin samoja harjoituksia, mutta esineinä oli kymmenen keppiä ja alustana sora veneenlaskupaikalla. Ilo muisti idean heti ja tarjosi maahanmenoa. Super! Ilo oli vähän liiankin virkaintoinen ja tarjosi maahanmenoa parissa väärässäkin kohdassa. Ensi viikolla luvassa peltojälkiviikonloppu Jämsässä Asko Hämäläisen opissa.


Kommentit

  1. Mä niin haluisin kanssa kokeilla vetohommia! Ollaan pyöräilty Gatsbyn kanssa, mutta en todellakaan uskalla antaa sen vetää! Olen iso nössö :)

    Hieno ilmaisu-Ilo! Käpyllä meni hieman kauemmin oppia ilmaisu jäljellä, mutta olen ollut tyytyväinen maahanmeno ilmaisuun. Koira jää siinä jäljen päälle ja sen on helppo jatkaa palkan saatuaan.

    VastaaPoista
  2. Rohkeasti vaan! Ilolla vetointoa ja menohalua käsittämätön määrä. Tykkää hirveästi vetohommista. Pyörällä rullasi niin kovaa, että oikeasti joillain pätkillä tunsin itseni ihan työttömäksi satulassa. Toivottavasti toinen koira olisi terve ja innostuisi myös vetojutuista! Olisi kiva.

    Oli kyllä kiva ylläri tuo ilmaisu esineillä/kepeillä. Tekemistä riittää, mutta vihdoin on aloitettu ja hyvin lähtenyt rullaamaan. Hitsi kun meidän lähipellot on tosi pitkät... Hotsittais päästä jäljesteleen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit