Somaa

Pentukuumeeseen lievennystä luvassa, tavallaan. Kotikotiin muuttaa reilun viikon päästä pian 2-vuotta täyttävän Sulo-kääpiövillakoiran kaveriksi Soma-kääpiövillakoira. Sulo ja Soma, en ehkä kestä. Käytiin moikkaamassa Somaa ja Soman neljää veljeä tänään. Sulo on terve ja ystävällinen, joten se pääsi mukaan tutustumaan tulevaan "sisarukseen". Urosta lähdettiin katsomaan, mutta pentueen ainoa narttu hurmasikin meidät kaikki. 

Pennuilla ikää viisi viikkoa ja viisi päivää. Soma vaikutti oikein rohkealta ja reippaalta villiksen alulta. Häntä tötteröllä tuli moikkaan uusia ihmisiä, uutta koiraa, ulos jäi huoletta ilman veljiään, ei välittänyt liikenteen äänistä tai mistään muustakaan. Leikki hirveästi ja oli aktiivinen, mutta myös rauhoittui omiin oloihinsa. Heilutti häntäänsä jatkuvasti, tunki lähelle ja antoi suukkoja. Aivan hurmaava tyyppi (kuten myös veljensä). Ja soma!

Soman lisäksi iskin silmäni pentueen pienimpään urokseen, joka oli hurjan vauhdikas ja leikkisä. Oikea villikko. Se pomppi etutassut ilmassa ympäriinsä, rallatteli yksinään, tuli yhtäkkiä puraisemaan sormesta tai varpaasta.

Pentukuume kasvoi entisestään. Toivottavasti vierailut kotikotona hillitsisi pentukuumetta vielä hetkeksi, vaikka rohkenen epäillä. Pennut tuoksui niin ihanalta. Olisin voinut salakuljettaa kaikki mukanani. Ihanat riiwiöpupit!

Kolmessa ensimmäisessä kuvassa somailee Soma ja muissa Soman söpöilee velipojat.








Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit