Treeni-intoa ja aamupahoinvointia

Kirjoitan luonnoksiin blogitekstiä tiineydestä aina viikon ajalta, joten siksi teksteissä on useampi päivämäärä.

Kotona Ilo nukkuu paljon ja on hellyydenkipeä. Lenkillä vauhti on rauhoittunut ja Ilo ravailee mielellään omaan tahtiinsa, eikä oikein edes innostu kavereista. Ilo kulkee myös hihnassa rauhallisesti. Hihnailu on ollut kivaa. Treeni-intoa selvästi riittää, kasvavasta vatsasta huolimatta. Luin Ilon emän pentublogeja ja nauratti, kuinka samanlailla Nessa on käyttäytynyt tiineysaikana kuin Ilo nyt käyttäytyy. Ne muistuttaa toisiaan monella tapaa.

Tällä hetkellä istun olohuoneen lattialla, nojaan sohvaan ja kirjoitan kannettavalla blogia. Ilo tuli taakseni sohvalle makaamaan ja aina satunnaisesti nostaa tassun olalleni. Vaatii rapsutuksia (tosi varovasti), mutta niin söpöä.



 Viides viikko pyörähtää käyntiin ihan justiinsa. Minivalas ♥

To 20.10. Ilo oli pari päivää ultran jälkeen vähän raskas. Ei tietenkään johtunut ultraamisesta, vaan vatsakarvojen ajelusta. Kutitti niin hirveästi, Ilo kirputti, rapsutti, nuoli, kävi jatkuvasti istumaan. Tänään kutina on selvästi rauhoittunut. Ruokailusta... Ilo edelleen nyrppii ruokaansa. Lähinnä aamuisin, mutta eilen meinasi iltaruokakin jäädä syömättä. Olen koittanut kannustaa ja yllyttää syömään, mutta ei oikein ole tehonnut. Aamulla Ilo katsoi minua kulmien alta ja heilutti alhaalla roikkuvaa häntää hissukseen. Olen ottanut kupin pois, jos Ilo ei ole syönyt ja koittanut tarjota sitä hetken päästä uudestaan. Se toimii. Olen yrittänyt kertoa, että vauvat tarvitsevat ravintoa.

Pe 21.10. Pötköteltiin tyttären kanssa ilman mitään kiirettä, vapaapäivän kunniaksi. Ilo tuli sängyn viereen ja nieleskeli muutaman kerran. Arvasin, että huonoa tekee. Hetken päästä Ilo oksensi. Ensimmäistä kertaa tiineyden aikana. Voi rassua, ymmärrän niin hyvin tuon pahoinvoinnin.  Toivottavasti tulevan äpen olo helpottaa.

La 22.10. Tänään ei ole ruoan kanssa nyrpitty. Tuntuu, että ahneudella ei ole rajaa. Ilo meinaa olla ajoittain jopa törkeän ahne. Saattaa tulla häikäilemättömänä naaman eteen tuijottamaan, josko vähän saisi maistiaisia. Olen laittanut merkille, että Ilo juo normaalia enemmän. Treeneissä, mutta myös kotona. Vesikuppia pitää täyttää useammin. Vatsa tuntuu kasvavan silmissä. Senttejä on kertynyt ja olen joutunut löysäämään heijastinliivin remmejä. Ei todellakaan mahtuisi päälle alkuperäisillä mitoilla. Olen kiinnittänyt huomiota kasvaneeseen alavatsaan, mutta tänään huomasin vatsan kasvaneen myös ylempää. Tästä se pullataikinaksi paisuminen sitten taitaa lähteä. Olen paijaillut Ilon vatsaa ahkerasti, silitellyt ja tunnustellut pentujen liikkeitä. Liikkeitä ei vielä tunnu ja toivon, että ehdin liikkeitä tuntea ennen Ilon muuttoa. Olen kiintynyt ja rakastunut pentuihin jo nyt.


Su 23.10. Iloitsin liian ajoissa. Ilo nyrppi aamuruokaa, mutta söi hetken päästä kun mies tarjosi kuppia asenteella "kato nyt, näin". Jaksoi muistuttaa, kuinka en osannut opettaa Iloa antaan tassuakaan. Saatoin naurahtaa. Mokoma ukkeli!  Aamupäivällä lähdin Ilon kanssa hallille treenaamaan. Lämppälenkillä takana kulkenut mies huikkasi "onko tuo bordercollie?", korjasin rodun ja hän totesi "välillä niitä on tosi vaikea erottaa". Hän kertoi katsoneensa pitkän aikaa, kuinka Ilo jatkuvasti tuijotti minua. Jatkoimme kävelyä ja näin kului lämppälenkistä ainakin 15min (jonka jälkeen oli pakko kääntyä, että treenaan ehti) vieraan henkilön kanssa lenkkeillessä ja koirista jutellessa. Ilo tuumasi vaan "ok mikäs tässä, mutta nyt just en lääpittäväksi kerkee".

Ajattelin himmata vauhtiliikkeiden kanssa jo nyt. Treenataan kyllä, mutta vähän rauhallisempaan tahtiin. Treeneissä välillä makoiltiin leikkien hallin matolla ja välillä otin Ilosta kuvia. Ilosta on tullut kunnon minivalas. Oikeastaan vasta tänään tajusin, että vatsa on selvästi kasvanut myös sivuprofiilissa. Edestä tai takaa (eikä päältäkään) ei vielä erityisemmin erotu. Kävin punnitsemassa Ilon Mustissa & Mirrissä ja vaaka näytti 19,9kg.

Netistä bongattua: "Tiineys 4-5 viikkoa: Pentujen päät alkavat muotoutua. Pennuille kehittyy silmät ja silmäluomet ja elimet alkavat muodostua. Emon maitorauhaset alkavat kasvaa." www.elainlaakari.fi  "30 päivän ikäinen koiran sikiö on jo tunnistettavissa koiraksi. Tiineyden puolivälissä tämä sikiö on ainoastaan 2 cm mittainen ja kokee ison harppauksen kehityksessään seuraavien 30 päivän aikana." www.elainlaakariin.fi

Kuukauden päästä h-hetki alkaa olla käsillä. Minua jännittää todella paljon, mutta olen myös todella innoissani. Tekisi mieli huutaa koko maailmalle, että rakkauskoirani vatsassa kasvaa puppeja. Meinaan haljeta riemusta aina kun ajattelen asiaa. Jännää, että jo kuukauden päästä nähdään millaisia tyyppejä maailmaan putkahtaa. ♥

Noin viisi viikkoa astutuksen jälkeen. Vatsa noin 60 cm - vyötärö noin 54 cm.

Kommentit

  1. Ihana mamma-Ilo ja Piilot! 😍

    VastaaPoista
  2. Ihana Ilo ja toivottavasti kaikki menee hyvin ja tulee ihania reippaita Piiloja maailmaan! <3

    VastaaPoista
  3. Massu kasvaa koko ajan, ei vitsi kun pentukuume tulee koko ajan uudelleen kun noita kuvia kattoo! <3

    Ihana kun kaikki on mennyt hyvin, tsemppiä jatkoon. Toivottavasti säkin vielä saat niiden liikkeet tuntea ;)

    VastaaPoista
  4. Kasvaa silmissä. <3 Jännää, jännää. Kiitos tsempeistä!

    VastaaPoista
  5. Aistin sellaista "ihan pientä" innostuneisuutta ja odotusta :D

    VastaaPoista
  6. Kyllä. Tätä on niin kauan odotettu, haaveiltu ja toivottu. Se todella näkyy ja tuntuu. Olen muutenkin sellainen satalasissa-ihminen ja kaikki tunteet myös sen mukaan. Ei voi välttyä pentuhuumalta, jos on kanssani jotain kanavaa pitkin tekemisissä - tosielämässä, facessa, blogissa, instassa... mitä näitä nyt on. :-D Enkä edes koita peitellä intoani. <3 Räjähtää käsiin kun puppanat syntyvät.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit