Rakoilevat silmät ja vaappuvat askeleet

Keskiviikkona Laura hemmotteli meitä tulevia pentujen omistajia pentukuvilla. Kuulumiset: Käsittelyhetkiin Narri on suhtautunut lunkeimmin. Pikkuisimmalla pennulla painoa 541g ja isoimmalla päälle 750g. Ensimmäinen virallinen nimi on varmistunut, mutta niistä lisää sitten myöhemmin. Pentujen luovutuspäivästäkin on ollut puhetta ja näillä näkymin pentunen kotiutuu perjantai 13 päivänä, kuten Ilokin aikoinaan. Aika hauskaa. Torstaina Laura kertoi, että Nonnin toinen silmä on raollaan eli silmät alkavat hiljalleen avautua. Niksi oli karannut ensimmäistä kertaa pentulaatikosta, ikää kymmenen päivää. Siispä todellakin melkoinen Niksimies!


 Onnellinen mama ja tyytyväiset pupit.

Lauantaina aamulla lähdettiin kohti Röykkää. Oltiin sovittu, että mennään yöksi pentuvahtiin ja odotimme päivää suurella innolla. Niin minun kuin meidän pikkuihmisenkin toimesta. Olen kipuillut, joten vähän ehdin jo huolestua jääkö reissu välistä. En vain yksinkertaisesti voinut jättää tätä sovittua ja niin kovin odotettua tapaamista väliin.  Lähdin matkaan meidän 6-vuotiaan tyttären kanssa. Perillä vastassa oli Lauran perheen lisäksi ystäväni Eija, joka on Wirneen J-pentueen Kaylan omistaja ja myös jonkun N-nartun tuleva omistaja. Eija tapasi pennut ensimmäistä kertaa ja oli aika myyty. Suosikkia ei pitänyt ottaa, mutta ei se vain ole niin helppoa ja yksi pentu vaikutti erityisen mieluisalta. Ennen sisälle menemistä näin, kuinka Ilo kurkki meitä ikkunasta ja Laura kertoi päästävänsä Ilon ulos moikkaamaan. Ihan hyvä, sillä Ilo toivotti tervetulleeksi varsin... iloisesti. Ilo juoksi täysiä luokse, hyppi ilopomppuja ja kiljahteli. Ei meinannut pysyä pöksyissään. Voi rakas, meilläkin oli ikävä sinua.

 Noita & Nonni. Noidan auenneet simmut.
 Nappi, Nuppu & Nonni. Nupun rakoilevat simmut.
 Niksi ja rakoilevat simmut.
 Nonni ja rakoilevat simmut.

Päivä kului pentuhuoneessa - aamupäivästä myöhäiseen iltaan. Pentuhuoneesta poistuttiin vain syömään ja pissattamaan aikuisia koiria. Ihmeteltiin ja ihasteltiin pentuja. Tunnit kuluivat huomaamatta. Oli ihana nähdä Iloa (ja myös puppeja) pitkästä aikaa, aivan liian pitkä aika tämä melkein kaksi viikkoa. Onneksi enää ei yhtä pitkiä taukoja tule. Ilo näytti ihanan tyytyväiseltä ja kerjäsi masurapsuja aina kun oli mahdollisuus. Aluksi keskityin lähinnä Iloon. Ilo sai rapsutuksia, haleja ja suukkoja heti parin viikon tauon edestä. Huolet ja murheet unohtui.

Illemmalla maltoin keskittyä paremmin pentuihin. Silittelin ja sylittelin kaikkia vuorotellen. Osalla pennuista oli vähän villiä, mutta osa oli oikein rauhallisesti syliteltävänä. Pennut sai nukkua vuorotellen myös lattialla istuneen Janessan reisien päällä. Nonni viihtyi sylissäni pitkään ja oli aivan ihana. Otin kaikista kuvat vuorotellen, niiden maatessa reisieni päällä selällään. Niitti oli kaikista vauhdikkain ja hetki vierähti ennen kuin sain kuvan otettua. Nuppu hakeutui minun ja Janessan luokse nukkumaan useamman kerran kun maassa istuttiin tai maattiin.

 Team Mustat: Niitti, Nonni & Noita.


 Team Punaiset: Nuppu, Noku, Narri, Niksi & Nappi.

Eijan lähdettyä punnitsin pennut ja tein niille Bio Sensorit (niin mikä oli?). Rennoimmin suhtautui varmaan Nonni ja Niksi. Eniten vastaan laittoi Niitti ja Noita. Bio Sensoroinnista selvittiin mukavasti, mutta punnitsemisen kanssa tuli hiki. Pennut olivat oikeita sähikäisiä ja meinasi olla vähän haastavaa. Sain kaikki punnittua ja painot näytti hyvältä. Tein Bio Sensorit myös aamulla ja meininki oli huomattavasti hillitympää kuin edellisenä iltana.


Aamulla herättiin ennen herätyskelloa, joskus seitsemän jäljestä. Syötiin aamupala, ruokittiin ja ulkoilutettiin aikuiset koirat, jonka jälkeen suunnattiin pentuhuoneeseen. Pentuhuoneessa vierähti taas monta tuntia. Noku otti veljestään mallia ja karkasi ensimmäistä kertaa pentulaatikosta. Kukahan on ensimmäinen siskoista, rohkenen epäillä toimeliasta ja tomeraa Nuppua. Pennut selkeästi harjoittelevat kävelyä ja oikeastaan ainakin Nuppu näytti oikeasti kävelevän pieniä pätkiä, suloisesti vaappuen. Osalla porukasta on silmät auennut ja osalla rakoilee, aukeaa varmasti ihan lähipäivinä. Vielä aiempaa söpömpiä ja tästä ne tulevat vain vielä söpömmiksi.

Muoks. Illalla Laura infosi, että Nuppu oli karannut pentulaatikosta. Oikein arvattu, mutta eipä ollut kauhean vaikea arvata. Nuppu on toiminnan nainen, selvästi.  Melkein kaikilla silmät auki, kaikilla vähintään raollaan.

 Nonni & Niksi.
 Niitti & Nuppu.
 Noku ja makoisa haukotus.
 Noku, Niksi & Nonni.
 Narri.
 Nappi, Nonni & Noku.

Tyttäreni oli iskenyt silmänsä Nuppuun heti kun ensimmäiset kuvat näki, livenä viereen mönkivä ja sylissä nukkuva Nuppu onnistui viemään sydämen lopullisesti. Nuppu sitä, Nuppu tätä. Nuppu onnistui hurmaamaan myös minut. Lisäksi tältä tapaamiselta mieleen jäi erityisesti Nonni. Minulla oli Nonnin kanssa ihania hetkiä. ♥

Kuvia tuli otettu yli 300 - pelkästään kameralla. Lisäksi tuli kuvattu molempien puhelimilla ja otettu videota kaikilla kolmella laitteella. Sööttejä kuvia ihanista puupeista olisi vaikka kuinka ja valinta olikin kamalan vaikeaa. Koitin pitää kuvamäärän mahdollisimman miniminä tässä blogitekstissä, mutta tuota... taisi jäädä haaveeksi.

Pennuilla ikää huomenna kaksi viikkoa. ♥

 NAPPI & NUPPU
 NONNI & NARRI
 NOKU & NOITA
NIKSI & NIITTI

Kommentit

  1. Niin ihanan näköisiä veitikoita, pian ne in jo liian isoja... ❤

    VastaaPoista
  2. Nää on, niin suloisia kavereita! Arvaa vaan, nouseeko pentukuume ja kovaa, onneksi keväällä tulee oma paimen. <3

    VastaaPoista
  3. Oi ihanuuksia.
    Haluan Armakselle kaverin, mutta jonkin aikaa pitänee vielä odottaa...

    VastaaPoista
  4. Ne on kyllä aivan älyttömän ihania. <3

    VastaaPoista
  5. Ai vitsi kuin ihania pentusia♡ Kohta jo semmosia isoja kakaroita♡

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit