Pian viisikuinen Hupsu pentu

Niin On Nätti. Hupi. Hupaisa. Hupsu. Hupu. Huppana. Hubba Bubba. Hupinaattori. Hupiter. Hupsimo. Huutvartti. Hupsi. Hupsis. Hurponaattori. Mitä näitä nyt on. Kaikkihan sen tietävät, että rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Yhdeksän päivää ja Hupi täyttää viisi kuukautta. Huomenna Hupi on asunut meillä kolme kuukautta. Aika on mennyt hämmästyttävän nopeasti. Tuntuu kuin Hupi olisi ollut meillä aina ja on vaikea muistaa aikaa ennen Hupia. Hupi tuntuu viikko viikolta enemmän Minun Koiralta, mutta se ei tullut tällä kertaa aivan automaattisesti. 

Meidän suhde on parantunut huomattavasti. Vahvistuu vahvistumistaan. Meistä molemmista on mukava touhuta yhdessä ja suhteen kehittymisen myötä ollaan alettu touhuta enemmän. Se tietysti omalta osaltaan vaikuttaa entisestään suhteen vahvistumiseen. Hupi osaa paljon vähemmän kuin Ilo samassa iässä, mutta meidän on ollut pakko rakentaa suhdetta ennen koulutushommia. Yksi suurimmista Hupin kanssa tehdyistä virheistä on se, että olen kulkenut koirien kanssa aivan liian paljon yhdessä. Minun olisi pitänyt kulkea enemmän erikseen, jotta Hupin ja minun suhde olisi vahvistunut Hupin ja Ilon suhteen sijaan. Ei me vieläkään tarpeeksi liikuta erikseen, mutta suhde on alkanut vahvistua myös meidän välillä. Ulkona Hupi valitsee ajoittain vieläkin Ilon minua ennen, mutta parempaan menossa koko ajan. Minun pitäisi lenkkeillä koirien kanssa enemmän yksittäin.


Kotona Hupi seuraa minua kuin hai laivaa. Hupi tykkää nukkua vieressäni (tai päälläni). Ihan sama mitä teen, Hupi tahtoo olla mukana. Jos Hupi saisi päättää, se tulisi mukaan jopa suihkuun ja vessaan.  Mitään ei tarvitse tehdä yksin. Tänään pesin kaappeja, Hupi rötkötti puoliksi sylissäni ja koitti varastaa pesusientä. Siivouksen jälkeen tehtiin ruokaa ja Hupi makasi jaloissani. Ulkonakin pitää minua paremmin silmällä kuin aikaisemmin.

Hupi on hirveän hauska koira. Niin osuva nimi. Se on aivan älyttömän hassu ja sillä on todella hassuja ominaisuuksia.   Muutaman mainitakseni: kieli, hymy ja tassut. Hupilla on aivan älyttömän pitkä kieli. Haukottelu näyttää todella koomiselta ja Hupilla useasti pilkistää kieli suusta esimerkiksi nukkuessa, mutta on kieli pilkistänyt treeneissäkin. Hupi hymyilee Iloa aktiivisemmin. Hymyt on sieviä, mutta välillä oikein innostuessa koko suu on auki ja Hupi hymyilee samalla. Samanlailla kuin Nessa-mummu. Hupi hymyilee erityisesti silloin kun tullaan kotiin, nähdessään tuttuja tai jos se mielistelee (joo, se on alkanut mielistellä). Hupi lätkii hirveästi tassuilla. Lähinnä ilmaa ihmisen edessä. Hupi on alkanut pomppia ilopomppuja vierelläni.

Hupi on kasvanut hirveästi ja se on oikea koipeli. Korkeutta löytyy noin 44-45cm ja painoa 10,5kg. Aika samaa kokoluokkaa kun Ilo samassa iässä. Hupi on tällä hetkellä takakorkea, mutta eiköhän se siitä tasoitu ajan myötä. Karva on alkanut kasvaan ainakin hännässä ja kauluksessa. Hupi on omaan silmääni todella kaunis ja odotan innolla, mitä siitä vielä kasvaa. Hupi näyttää omalta itseltään, minä en näe siinä hirveästi Iloa tai Piitä.


Tykkään Hupin tekemisen meiningistä. Hupi tykkää tehdä hommia ja tällä hetkellä sen kanssa on tosi kiva tehdä hommia. Hupi on aktivoitunut myös tarjoamaan enemmän ja uskon sen lisääntyvän entisestään kun enemmän tehdään hommia tarjoamisen kautta. Hupin kanssa on ihana leikkiä, tykkään aivan älyttömästi. Se saalistaa lelua ja taistelee lelusta ihanasti. Tällä hetkellä hampaat kolisee siihen malliin, että namien syöminen ja leikkiminen on vähän normaalia varovaisempaa. Yksi hammas lähti eilen palkatessa ja tänään lähti toinenkin.

Sisäsiisteys on hyvällä mallilla (kopkop) ja Hupi pyytää koko ajan harvemmin pihalle. Pidätyskyky kasvaa. Sohvalle Hupi on pari kertaa pissannut, mutta toivottavasti sekin on loppunut nyt kokonaan (toinen kopkop). Olen varmaan tänne aikaisemmin kirjoittanut, mutta Ilo ja Hupi on nykyään yhdessä yksinolot. Makkarit on estetty porteilla, joten muu asunto on koirien käytössä. Yksi aika suuri tuho on löytynyt viime yksinolon aikana, mutta muuten ei ole mitään tuhoja löytynyt. Toivottavasti ei löydykkään. Eniten työtä riittää tällä hetkellä remmikäytöksessä. Hupi kiskoo remmissä hirveästi. Yksin kulkee vähän paremmin. Ilon kanssa kiskoo, vaikka Ilo kulkisi nätisti. Hupi saattaa haukkua koirille ja pöhistä "oudommille" ihmisille (sauvat, sateenvarjot, kassit, rullalauta) tai yllättäville asioille. Remmikäytös vaatii runsaasti harjoittelua. Hupi huomaa ympäriltään _kaiken_.

Summa summarum: Kauhean ihana ja hauska pentu, jonka kanssa on päivä päivältä kivempi olla ja elää. ♥

Kommentit

  1. Hupi kuulostaa niin normaalilta ikäiseltään aussiepennulta! :D Kiva, että se alkaa päivä päivältä tuntumaan enemmän siltä omalta pennulta! :)

    VastaaPoista
  2. Itselläni on kokemusta ennen Hupia vain yhdestä aussiepennusta - ja ylipäätään pennusta - siihen verrattuna tosi erilainen pentu. :-) Ilo on aina ollut niiiiin minun. Toki ei ole ollut toista koiraa rinnalla. On mahtavaa, että Hupi alkaa kiintyä päivä päivältä enemmän minuun, koska sitä enemmän omalta tuntuu koko ajan. <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit