Hupin pentukurssi 7/10

Tänään oli viimeinen kerta pentukurssia. Meiltä jäi valitettavasti kolme kertaa väliin, joten treenikerrat jäi seitsemään. Jollain tapaa haikeaa, että pentukurssi loppui. Tokopainoitteinen jatkokurssi olisi tulossa, moni jatkaa  ja kiinnostaisi kovasti, mutta päivä on minulle vähän huono. Hupi jatkaa tokoryhmässä isojen koirien keskellä. Meillä oli kyllä ihana penturyhmä, mukavia ihmisiä ja suloisia pentuja. Kurssi oli hyvä ja hyödyllinen - kiitos Milli ja Marja! Onneksi päästiin mukaan, saatiin paljon irti kurssista ja enää pitäisi vain treenata asioita.

Tämä oli korvauskerta ja treenit pidettiin eri kentällä. Hupi ei ole tällä kentällä treenannut koskaan aikaisemmin, mutta eipä uusi kenttä mietityttänyt hetkeäkään. Aloitettiin rauhoittumisharjoituksella ja se tuli tarpeeseen, krhm. Istuttiin pentujen kanssa rinkiin kentälle. Hupi olisi halunnut rakastaa Milliä, Marjaa ja pentukurssilaisia. Hupi kävi "hieman" kierroksilla aluksi, pursusi rakkautta, loikki ja hymyili. Se on niin hilpeä veitikka ja vaikka käyttäytyy tuhmeliinisti, en osaa muuta kuin nauraa. Hupin mielestä elämä on vain niin käsittämättömän siistiä ja kaikki on pienen pennun rakkauden arvoista. Aika symppis, vaikka oikeasti tuo on aika raskasta useimmiten.

Oli tarkoitus istua rauhassa ja saada pennut rauhoittumaan. Hienosti malttoivatkin rauhoittua. Hupikin malttoi ahkeralla palkkaamisella, mutta ei sitä varsinaisesti ehkä rauhoittumiseksi voi kutsua. Jos palkkaa ei herunut, Hupi nousi istumaan, heilutti häntää, peruutti istuen ja päästi parit vaimeat ääntelyt. Vaati huomiota, tekemistä, palkkaa tai mitä tahansa. Hupin mielestä harjoitus oli vähän mälsä ja lopuksi se sai tehdä vähän käsitargettia.

Seuraavaksi alettiin opettaa pennuille omaa taukopaikkaa - häkkiä tai makuualustaa. Häkkiharjoitusta oli tehty silloin kun me ei oltu treeneissä ja olin todella iloinen, että päästiin treenaamaan tätä vielä. Hupi sai lainata Popa-bortsun alustaa. Aluksi palkattiin kiinnostuksesta alustaa kohtaan. Ajatus oli tuttu, joten Hupi tajusi idean nopeasti ja tarjosi alustalle menemistä. Palkattiin alustalle muutama kerta, jonka jälkeen naks ja palkka heitettiinkin alustalta pois, jotta koira oli valmis tarjoamaan alustalle menoa uudestaan. Hupi tarjosi alustalle menemistä aktiivisesti ja nostin koko ajan vaatimustasoa. Ajatus oli erittäin selvä, joten jäin odottamaan maahanmenon tarjoamista ja hetken päästä pääsinkin palkkaamaan maahanmenosta. Palkkaamisen jälkeen maahanmenoa ei tarvinnut erikseen odottaa vaan Hupi tarjosi maahanmenoa mennessään alustalle. Nostin taas vaatimustasoa, käänsin omaa rintamasuuntaa, liikuin kauemmas palkkaamaan ja lopulta nousin seisomaan. Todella hyödyllinen harjoitus ja Hupi suoriutui hienosti. Pitäisi keksiä käskysana - tauko, oma paikka, peti..?

Lopuksi kouluttajat heittelivät erilaisia esineitä pitkin kenttää. Erilaisia treenileluja, ruokakuppeja, noutokapuloita. Ensimmäinen ajatukseni oli omg voi apua ja Hupin ensimmäinen ajatus oli omg miten siistiä. Luoksetuloa kaikkien näiden houkutusten läpi ja en luottanut kyllä hetkeäkään. Taas kerran jouduin toteamaan, että minun pitäisi luottaa Hupiin ehkä hiukan enemmän. Hupi juoksi täysiä luokseni, eikä edes vilkaissut houkutuksia ja tarrasi omaan leluunsa raivolla. Ihana. Huikeaa! Kuljettiin vielä houkutusten ympärillä ja palkattiin pentuja kontaktista. Tässä harjoituksessa Hupi jäi vähän kiinni esineisiin ja toisiin pentuihin. Näissä tilanteissa odotettiin paikoillaan, kunnes pentu tarjoaa kontaktia ja palkattiin, jonka jälkeen matka jatkui taas. No ihan ok.

Tohelopennulla on ollut vähän villi päivä ja se on hirvittävän tapaturma-altis. Aamulla riekkui Ilon kanssa ja törmäsi pöytään, jonka myötä ontui hetken. EI. Työpäivän aikana oli tuhonnut keittiöjakkaraa ja lenkillä kakan seasta paljastui pientä muovihöttöä. EI. Treeneihin lähtiessä Hupi sotkeutui remmiin kiskoessaan ja minä astuin sen tassulle, jonka myötä Hupi huusi ja ontui hetken. EI. Saisinko kääriä pikkuaarteen pumpuliin, saisinko?

Huomenna lähdetään koirien kanssa Wirneen-leirille. Pakkasin  tavaroita ja pähkäilin ääneen, että Hupi tarvitsee mukaan muutaman lelun. Tyttäreni kysyi erittäin osuvasti: "Jaa ettei se syö koko leiriä?" Jotain sellaista...

Kommentit

  1. Ihana hupi ❤ niin tuttu tunne tuo, että itseä usein turhauttaa se kun pentu rakastaa kaikkea ja kaikkia 247 😂 vaikka onkin ihana omistaa super sosiaalinen pentu,on se omalla tavallaan tosi raskasta kun joutuu tehdä tuplasti enemmän töitä kun pentua kiinnostaisi kaikkien ihmisten ja koirien rakastaminen myös siellä treenikentällä, varsinkin kun se huomaa _kaiken_ ympärillä tapahtuvan ja reagoi helposti.. :D meillä on myös tuo rauhoittuminen vähän haastavaa kun freya haluisi vaan tehdä ja tehdä 😄 tsemppiä teille treeneihin 😍

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa niin tutulta kaikki. :-D Heti kun tulee vähänkin tylsempi hetki niin rakkauttaaaaaa. <3 Ilo oli pentuna sosiaalinen myös, mutta ei kai ihan noin intopallero kuitenkaan. :-D Kai... Parempi vain, että on sosiaalinen ja avoin. :-) Tsemppiä teillekkin! <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit